Itä-Suomen poliisin oikaisu

Vielä kissojen vapaana pidosta

Itä-Suomen poliisilaitoksessa työskentelevän Villen blogikirjoitus kissojen vapaana pidosta 2.8.2023 on aiheuttanut yhä edelleen runsasta keskustelua sosiaalisessa mediassa ja siitä on moni printtimedia tehnyt uutisenkin. Kirjoituksen on I-S poliisin Facebook -alustalla nähnyt yli puoli miljoonaa ihmistä, sillä on lähes 3500 tykkäystä, noin 1200 kommenttia ja reilut 2700 jakoa. Itä-Suomen poliisi on saanut kirjoituksesta lukuisia kansalaispalautteita, joissa moititaan I-S poliisin tapaa avata kissojen vapaana pitoon liittyviä seikkoja. Lisäksi blogikirjoituksesta on tehty useita kanteluita.

Saatujen palautteiden perusteella, I-S poliisi uudelleen tarkentaa Villen blogintekstin sisältöä ja tulkintoja. Pääosin Villen blogikirjoitus on kaikin puolin asiallinen, katsottiin asiaa esimerkiksi (ulko)kissojen omistajien näkökulmasta. Ville avaa kirjoituksessaan hyvin kansallista lainsäädäntöä, niiden vastuita ja velvoitteita.

Lisäksi tekstissä viitataan lemmikkieläinten suojelua koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen (European Convention for the Protection on Pet Animals , ETS No. 125). Suomi on saattanut yleissopimuksen voimaan 1.7.1992 annetulla asetuksella lemmikkieläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta (SopS 49/1992). Lisäksi kirjoituksessa annetaan ohjeita ja neuvoja ennalta estävässä hengessä sekä kissojen omistajille että kissattomille ihmisille niissä tilanteissa, joissa kissat eri tavoin aiheuttavat häiriöitä tai vahinkoa esimerkiksi toisen omaisuudelle. Sitäkin aika-ajoin tapahtuu, mitkä Ville muutamien esimerkkien kautta nosti esille.

Mutta mistä palautteet sitten ovat johtuneet? Lähinnä seuraavista syistä:

- milloin kissa katsotaan heitteille jätetyksi tai hylätyksi?

- kirjoituksen on tulkittu lietsovan vihaan kissojen omistajia kohtaa ja lisäävän riskiä, että omistajan pihapiirin ulkopuolella olevia kissoja aletaan poliisin ohjeen mukaan systemaattisesti loukuttamaan

Poliisi tarkentaa edellä mainittuja kohtia seuraavalla tavalla:

Kissaa ei katsota automaattisesti hylätyksi tai heitteille jätetyksi, jos se on omistajansa pihapiirin ulkopuolella, vaikka yleissopimuksen suomennoksessa ja Villen kirjoituksessa asia on näin kuvattu. Euroopan Neuvoston tietokannan mukaan kyseinen lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus on laadittu 13.11.1987, ja sen viralliset kieliversiot ovat englanti ja ranska. Englanninkielisessä sopimustekstissä käytetään termiä ”stray animal”, ja sen määritelmä kuuluu näin:

By a stray animal is meant a pet animal which either has no home or is outside the bounds of its owner's or keeper's household and is not under the control or direct supervision of any owner or keeper.

Sanakirja antaa ilmaisulle stray animal käännökseksi kulkueläin. Näin ollen esimerkiksi sanalle stray cat sopiva käännös on kulkukissa. Termi ”abandoned animal” (hylätty eläin) sopimuksessa mainitaan kerran. Sopimuksen suomenkielisessä käännöksessä käytetään pelkästään ilmaisua heitteillä oleva eläin, mitä voidaan pitää suomen kieleen sopivampana ilmaisuna kuin kulkueläin. Se, milloin eläimen voidaan katsoa olevan siinä määrin ilman kontrollia tai valvontaa, että sitä voidaan pitää sopimuksen määritelmän mukaisena heitteille jätettynä eläimenä, jää edelleen tulkinnanvaraiseksi.

Suomessa astuu 1.1.2024 voimaan laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023). Kyseisen säännöksen 6 §:n 2 momentin mukaan hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta eikä hylätä. Säännökseen liittyvän hallituksen esityksen (HE 186/2022 vp, s. 89) mukaan eläimen hylkäämisellä tarkoitettaisiin sellaista eläimen heitteille jättämistä, jossa eläimen pitäjä ei enää millään tavoin huolehdi eläimen hyvinvoinnista eikä hän ole siirtänyt eläimen hoitovastuuta millekään muulle tähän suostumuksensa antaneelle taholle. Ehkä tyypillisin esimerkki hylkäämisestä on käsillä silloin, kun vaikkapa lemmikkieläimenä pidetty kani vapautetaan tarkoituksellisesti luontoon, jossa sen oletetaan selviävän jatkossa omillaan. Eläimen hylkäämisestä on kyse esimerkiksi silloin, kun lemmikkieläin jätetään asuntoon sieltä pois muutettaessa. Esimerkiksi kissan pitämistä vapaana ei sellaisenaan pidettäisi eläimen hylkäämisenä, jos kissan pitäjä huolehtii kissan muusta hoidosta tai jos hän on siirtänyt kissan hoitovastuun tilapäisesti toiselle taholle.

Vuoden vaihteessa voimaan astuvassa laissa on ilmaistu selkeästi, että eläimen hylkääminen ja heitteille jättäminen tarkoittavat samanlaista menettelyä. Lisäksi esitöissä todetaan selkeästi se, että vapaana kulkeva kissa ei ole heitteille jätetty eläin, jos sen muusta hoidosta huolehditaan asianmukaisesti.

Osa suomalaisista kissoista on ulkoiluun tottuneita kotikissoja, joista huolehditaan asianmukaisesti eivätkä kansalliset eläinsuojeluviranomaiset kuten poliisi ole tähän saakkakaan tulkinnut oman pihapiirin ulkopuolella olevaa kissaa hylätyksi tai heitteille jätetyksi siten kuten yleissopimuksessa on kuvattu. Suomessa vain pieni osa kissoista on hylättyjä tai heitteille jätettyjä, ja jotka hankkivat ravintonsa luonnosta ilman ihmisen antamaa hoivaa ja suojaa. Tältä osin Itä-Suomen poliisi pahoittelee blogikirjoituksen tulkintaa ja toivoo, että "kissa lasketaan takaisin pöydältä". Uskon kuitenkin, että runsas keskustelu on kuitenkin edelleen lisännyt kansalaisten tietoisuutta kissojen vapaana pidosta, joka oli myös Villen kirjoituksen pääviesti.

Eläinsuojeluterveisin

Harri-Pekka Pohjolainen

Rikosylikomisario

Itä-Suomen poliisilaitos