Kantelu Oulun poliisilaitoksen päätöksestä liittyen kissan vapaaseen ulkoiluun reviirillään

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

00102 Eduskunta

Asia: Kantelu Oulun poliisilaitoksen päätöksestä 5770/R/18361/24

Lemmikkikissan päästäminen ulkoilemaan ilman välitöntä valvontaa

Otsikossa referoidussa päätöksessään Oulun poliisilaitos on katsonut vapaasti ulkoilevan lemmikkikissan vieraslajiksi, jota ei saa päästää valvomatta kotipihan ulkopuolelle. Lainkohtana on viitattu Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 3 § 1 momenttiin ja rangaistussäännöksenä saman lain 21 §:ään: ”...joka tahallaan tai huolimattomuudesta vapauttaa ympäristöön ilman suoranaista valvontaa esimerkiksi kissan on tuomittava haitallisista vieraslajeista annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon."

Suomen eläinsuojelu SEY on päätöksessä tarkoitetun kissan omistajan naapurin ilmiannosta jättänyt viime vuoden heinäkuussa Oulun poliisille tutkintapyynnön kotinsa läheisyydessä ulkoilleen lemmikkikissan pitämisestä vapaana ilman välitöntä valvontaa. Poliisi oli suorittamansa esitutkinnan perusteella katsonut, että kyseinen menettely konstituoi rikoksen tunnusmerkistön. Perusteluina mainittiin kissan omistajan rikkoneen Haitallisista vieraslajeista annettuja sekä Metsästyslain säännöksiä. Katsomme, että edellä mainittu päätös perustuu virheelliseen laintulkintaan ja se tulee oikaista.

PERUSTELUT

1. Vieraslajeista

Osoitteessa vieraslajit.fi on listattu EU:ssa ja kansallisesti vieraslajeiksi luokitellut kasvi- ja eläinlajit. Vieraslajiksi katsotaan kasvi- tai eläinlaji, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksellisesti edesauttanut. Kansallisen vieraslajiluettelon mukaan ”Vieraisiin petoeläimiin eivät kuulu myöskään seura- ja harrastuseläiminä yleiset kesykoira, kesykissa ja fretti.”

Jos kissa olisi haitallinen vieraslaji, sen pitäminen lemmikkinä ylipäätään olisi rangaistavaa: haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön, tuoda maahan, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, välittää, saattaa markkinoille, myydä tai muuten luovuttaa (Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015). Em. laissa ei siis mainita kissaa, vaan yllä mainitussa päätöksessä kissan mainitseminen esimerkkinä (kursivoitu teksti) on asianomaisen poliisimiehen aivan oma tulkinta.

Kissan hylkääminen ja heitteillejättö ja villiintyneiden kissapopulaatioiden syntymisen edesauttaminen tällä menettelyllä voitaneen katsoa vieraslajin päästämiseksi ympäristöön em. säännösten tarkoittamassa mielessä. Tämän määrittelyn mukaisesti Metsästyslain (615/1993) 48§ perusteella rauhoittamattoman eläimen – erikseen mainiten villiintynyt kissa – saa pyydystää ja tappaa. Metsästyslain perusteluissa määritellään villiintynyt kissa yksilöksi, joka pyydystää kaiken ravintonsa luonnosta.

Kissan päästäminen ulkoilemaan vapaasti ei sen sijaan täytä kissan heitteillejätön tunnusmerkistöä, kuten myös uuden Eläinten hyvinvointilain (693/2023) valmisteluasiakirjoissakin todetaan: ”Esimerkiksi kissan pitämistä vapaana ei sellaisenaan pidettäisi eläimen hylkäämisenä, jos kissan pitäjä huolehtii kissan muusta hoidosta tai jos hän on siirtänyt kissan hoitovastuun tilapäisesti toiselle taholle.”

Järjestyslain (612/2003) 14§ mukaan: ”Kissaa ei saa päästää yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, urheilukentälle eikä kytkemättömänä urheiluun tarkoitetulle radalle.” Edellä mainittuja alueita on suuressa maassamme marginaalinen määrä, eikä ulkoilevan kissan yleensä käyttämistä alueista, kuten esimerkiksi metsiköistä, ole laissa mitään mainintaa. Omia aikojaan ulkoileva ja kotiinsa palaava kissa ei siten ole heitteillä, eikä sitä ole ”päästetty luontoon”. Saman tulkinnan on esittänyt myös mm. Maa- ja metsätalousministeriön juristi Karin Cederlöf lltalehden haastattelussa 28.03.2025: ”Lemmikkikissan vapaana pitäminen ei lähtökohtaisesti tarkoita vieraslajilaissa tarkoitettua ympäristöön päästämistä. Ympäristöön päästämisen kiellon taustalla voidaan nähdä tavoite estää vieraslajien leviäminen Suomen luontoon, pysyvien kantojen muodostuminen ja näistä seuraavat haitat luonnon monimuotoisuudelle. Lemmikkinä pidettyjen kesykissojen vapaana pitäminen tapahtuu lähtökohtaisesti siinä tarkoituksessa, että eläimet palaavat koteihinsa.”

2. Kantelun alaisen päätöksen yhteiskunnallinen merkitys

Kissojen demonisointi, joka on ollut suosittu harrastus varhaiskeskiajalta lähtien, on näihin päiviin saakka ruokkinut kissavihaa ei ainoastaan kissayksilöitä vaan myös niiden omistajia kohtaan. Kantelussa kuvattu viranomaisen virheellinen tulkinta on omiaan kiihdyttämään näitä negatiivisia ilmiöitä. Seura- ja harraste-eläimenä pidettävä kissa ei – kuten edellä on todettu- edes ole vieraslaji ja se vapaasti ulkoillessaan tuskin eksyy Järjestyslaissa määritellyille alueille, vaan samoilee omaan reviiriinsä kuuluvassa pensaikossa tai metsikössä, kuten kantelun kohteena olevassa päätöksessä tarkoitettu kissayksilö. Tässä yhteydessä ei myöskään voi olla laajan somereaktion tavoin ihmettelemättä, että liiallista työtaakkaansa (esim AVI 2019) valittava ja palkkaukseensa tyytymätön poliisikunta käyttää rajallisia resurssejaan kissojen ulkoilua koskevan ilmiannon esitutkintaan!

Porvoo 13.04.2025

Kissojen Oikeudet ry

Hannele Luukkainen Heta Rousi

VTL, puheenjohtaja FT, varapuheenjohtaja

Arja-Hannele Lilja

Varatuomari