Kissat – ihmisten elämänkumppanit

Yleisen historian professori Taina Syrjämaa (Turun yliopisto) on tutkinut kissoja ihmisten kumppaneina 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella (Vakka-Suomen Sanomat 10.2.2024). Vanhoja valokuvia kissoista on löytynyt enemmän kuin professori oli osannut ajatellakaan.

Kissoihin on suhtauduttu vaihtelevasti myös historiassa. Kissojen oikeutta ulkoilla on kyseenalaistettu etenkin sen vuoksi, että niiden on pelätty saalistavan ihmisten metsästämien eläinten poikasia ja kilpailevan siten ravinnosta ihmisten kanssa. Kriittisiä ääniä on kuulunut myös kissojen nappaamien pikkulintujen tähden, ja vapaasti liikkuvista kissoista oli vähällä tulla lainsuojattomia 1860-luvun lopulla valmistellussa metsästysasetuksessa. Kansan syvärivit ovat kuitenkin puolustaneet vahvasti kissojen oikeutta liikkua vapaasti niiden korvaamattomien hiirestystaitojen tähden. Kissojen ansiosta hiiret ja rotat pysyivät kurissa ja ihmisten viljasadot pelastuivat. 

Historiassa on säilynyt harvinaisia valokuvia kissojen ja ihmisten yhteiselosta. Eräässä kuvassa hyvin köyhässä savupirtissä eläneet paljasjalkaiset kaksoset pitävät tottuneesti sylissään erittäin hyvinvoivan ja tyytyväisen näköistä Matti-kissaa. Oli tavallista, että köyhimmissäkin pirteissä oli kissoja, ja niistä pidettiin hyvää huolta. Tosin yleisesti yhteiskunnassa perheen lemmikit saattoivat myös menettää asemansa, jos ihmiset olivat uhattuina.

Runoilija Edith Södergran (1892 - 1923) rakasti kissoja ja kissat saivat liikkua hänen taloudessaan vapaasti sisä- ja ulkotiloissa. Edith Södergranin kissoista ja niiden yhteiselosta isäntäväen kanssa on säilynyt valokuvia.

Nykyään jotkut eläin- ja luonnonsuojelijat ovat alkaneet vaatia kaikkia kissoja vain sisätiloihin. On ymmärrettävää, että eläinsuojeluyhdistysten väessä paleltuneina ja nälkiintyneinä luonnosta löytyvät kissat aiheuttavat suurta huolta. Lisäksi ulkoa löytyvät huonokuntoiset kissat aiheuttavat paljon työtä vapaaehtoisille eläinsuojelijoille. Tavallisen kissanomistajan silmin katseltuna vaatimus kissojen vapaan ulkoilun kieltämisestä vaikuttaa yhdistyksemme mielestä kuitenkin kohtuuttomalta. Paremminkin pitäisi vaatia sitä, että jokainen kissanomistaja huolehtii kissojensa hyvinvoinnista! Onhan erittäin huonosti voivia ja nälkiintyneitä tai jopa omia aikojaan kuolleita kissoja myös sisätiloissa ja näitä voi olla vaikeampi löytää. Ihmisiin pitää myös voida luottaa.

Kuten professori Syrjämaa totesi, muokkaa jokainen elävä olento ympäristöään. Tutkimus osoittaa, että ihmisen muokkaamassa perinneympäristössä kissojen linnuille aiheuttama saalistuspaine on pientä. Kissat ovat erikoistuneita pienjyrsijöiden saalistukseen ja niiden kuuloaistikin on virittynyt pienjyrsijöiden aiheuttamien korkeiden, ihmiskorvaan kuulumattomien, äänten taajuudelle. 

Kissojen monimuotoinen yhteiselo isäntäväen kanssa saa tukea historiasta. Kissoista voidaan nykyään pitää paremmin huolta muun muassa rokotusten, madotusten, sirutuksen ja rekisteröinnin sekä leikkautuksen myötä.

Heta Rousi FT

Varapuheenjohtaja, Kissojen oikeudet ry