Kissan vapaan ulkoilun hyvät ja huonot puolet

- sekä asioita mitä pitää ottaa huomioon

Heta Rousi ja Hannele Luukkainen

29.6.2023

Tämä ei ole kattava lista kissan vapaan ulkoilun hyvistä ja huonoista puolista tai varotoimenpiteistä, mutta tässä on käytetty taustalla sekä hankittua omaa kokemusta, muiden ulkoilevien kissojen omistajien kokemusta että kissatutkijoiden esittämää ja tulkitsemaa tutkimustietoa. Listassa on käytetty hyväksi muun muassa Helena Telkänrannan (2023) opusta, Millaista on olla kissa? Listalla olevat asiat ovat kuitenkin kirjoittajien tulkintaa.

Hyvät puolet:

- Siellä, missä ympäristö on riittävän rauhallinen ja turvallinen kissa pääsee toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan vapaasti ulkoillen. Vaikka pelkästään sisäkissana elävälle kissallekin on mahdollista kehittää erilaisia virikkeitä ja olosuhteita, jotka tyydyttävät sen käyttäytymistarpeita, ei sisäympäristö voi koskaan korvata ulkoilua.

- Kissalle on tärkeää saada tuntea erilaisia alustoja, kuten hiekkaa, lehtiä, multaa, sammalta ja varvikkoa tassujen alla. Kissa aistii ympäristöään moniulotteisesti ja sen aivojen tasapainoiselle kehitykselle ja hyvän olon tunteen ylläpitämiselle on tärkeää saada ympäristöstä erilaisia virikkeitä kuten monipuolisia luonnonääniä ja tuoksuja.

- Kissa on geeneiltään hyvin lähellä esi-isäänsä afrikanvillikissaa ja kiinnipitäminen aiheuttaa sille stressiä. Poikkeuksena voi olla valjaat, jos kissa on totutettu valjaisiin ja jos se pääsee niissä kulkemaan haluamallaan tavalla. Valjasulkoilu kuitenkin yleensä estää puissa kiipeilyn.

- Voidakseen hyvin kissa tarvitsee fyysisesti monipuolisen ympäristön, kuten piiloutumispaikkoja, korkeita paikkoja, mistä se voi turvallisesti tarkkailla ympäristöään ja riittävästi tilaa ottaa spurtteja ja harjoittaa lajityyppillistä toimintaa.

- Kissa on evoluution saatossa sopeutunut vastaamaan itse omasta henkiinjäämisestään toisin kuin esimerkiksi koira, joka on laumaeläin. Saalistus on sille itsessään mielihyvää tuottava kokonaisuus. Tämän ansiosta kissa jaksaa yrittää saaliin nappaamista toistuvasti epäonnistumisista huolimatta. Tutkimuksissa on havaittu, että vapaana elävä kissa saa kiinni yhden hiiren noin kahtakymmentä saalistusyritystä kohti. Vapaasti ulkoillessa kissalla on mahdollisuus saalistukseen, vaikka omistaja ei ehtisi aina leikkiä sen kanssa tarpeeksi jyrsijän liikkeitä matkien.

- Kissan aivoille tuottaa mielihyvää saada ravinto pieninä annoksina. Kissa joka saa kaiken ruokansa kupista esimerkiksi kaksi kertaa päivässä, kokee syömisestä aiheutuvan mielihyvän vain kaksi kertaa. Vapaasti liikkuessaan kissan, joka on tottunut syömään myös villiriistaa, on mahdollisuus napata yksi pieni eliö, kuten hiiri, kerrallaan. Hiiriä syövälle kissallekaan ei riitä pelkästään luonnonravinto, vaan kissalle täytyy olla tarjolla myös laadukasta ravintoa kotioloissa. Kissan elämänlaatua voi parantaa niin, että tarjoilee ainakin osan ravinnosta ruokintalelujen tai mattojen tai itsetehtyjen ruokakätköleikkien kautta. Yksinkertaisimmillaan kissalle voi heittää raksuja yksi kerrallaan. Kissan käyttäytymistarpeita tukee myös se, että sille on sekä märkä- että kuivaruokaa saatavilla pieninä annoksina kerrallaan. Kissalle täytyy aina olla tarjolla raikasta vettä, joka vaihdetaan juoma-astioihin vähintään kerran päivässä.

- Vapaasti ulkoillessaan niin, että kissa pääsee sisään heti halutessaan, se voi paremmin kontrolloida omia käyttäymistarpeitaan sen mukaan mitä se itse tuntee itselleen hyväksi. Omistaja ei aina osaa lukea kissaa oikein ja siten se ei välttämättä osaa järjestää kissan oloja juuri sellaisiksi mitä se kulloinkin tarvitsisi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

- Kissa, jolla on halutessaan mahdollisuus vapaaseen ulkoiluun ainakin välillä, pääsee liikkumaan usein enemmän kuin pelkkänä sisäkissana elelevä lajitoverinsa. Erilaiset maastot tuovat fyysistä haastetta ja tukevat lihasten ja nivelten hyvinvointia ja normaalipainoisena pysymistä, eli hyvää fyysistä kuntoa.

- Vapaasti ulkoileva kissa saa ympäristöstään runsaasti virikkeitä ja oppii kohtaamaan monenlaisia asioita. Tämä kasvattaa kissan itseluottamusta.

- Kissa, jolla on mahdollisuus myös ulkoiluun, pääsee tarvittaessa pakoon sisäympäristössä mahdollisesti esiintyviä korkeaa stressitasoa aiheuttavia asioita, kuten kovia ääniä, jahtaavaa taaperoa, perheen koiraa tai toista kissaa, johon se on tutustunut vasta aikuisena ja jonka kanssa se ei täysin tule toimeen. Korkea stressitaso aiheuttaa kissalle pitkään jatkuessaan sairauksia, kuten idiopaattista kystiittiä. Stressin helpottaminen vähentää suoraan myös kissan stressioireilua.

Haittapuolet:

- Jos ympäristössä on paljon vaaratekijöitä, kuten liikennettä, petoja, tai ihmisiä, mihin kissa ei ole tottunut tai jotka eivät ymmärrä kissaa, vapaasti ulkoileminen voi olla sille vaarallista ja/tai stressaavaa.

- Jos naapurit eivät pidä ulkoilevasta kissasta tontillaan, kissan ulkoilu voi aiheuttaa kitkaa naapuruussuhteisiin.

- Järjestyslaki kieltää kissan liikkumisen yleisellä uimarannalla, lasten leikkipaikaksi merkityllä alueella, urheilukentällä tai -radalla (hiihtolatu, kuntorata, juoksurata) ja torilla toriaikana.

- Mahdolliset kohtaamiset muiden vapaasti ulkoilevien kissojen kanssa voivat aiheuttaa kilpailuaggressiota silloin kun kissat eivät ole sukua keskenään tai eläneet keskenään ja tämän kautta sopeutuneet toisiinsa. Tosin kissojen on havaittu myös lukevan toistensa hajuviestejä ja käyttävän samoja reviirejä eri aikoina, jolloin samalla alueella liikkuvat toisilleen vieraat kissat voivat ainakin jossain määrin välttyä kohtaamisten aiheuttamalta kilpailuaggressiolta.

- Jos ympäristössä käytetään jyrsijämyrkkyjä, on mahdollisuus, että kissa syö myrkkyä syöneen jyrsijän ja saa itsekin myrkytyksen ja pahimmillaan kuolee siihen.

- Jos ympäristössä on muita kissalle myrkyllisiä aineita, kuten avoimessa astiassa jäähdytysnestettä/glyserolia joka houkuttelee kissoja makeutensa vuoksi, on mahdollisuus, että kissa nielee sitä ja menehtyy sen seurauksena.

- Jos naapurustossa on koiria, jotka ajavat kissoja takaa, aiheuttaa vapaa ulkoilu ympäristössä kissalle kohtuutonta stressiä.

Tarpeellisia toimenpiteitä turvallisen, miellyttävän ja eettisesti mahdollisimman kestävän ulkoilun varmistamiseksi:

- Vapaasti ulkoilevalle kissalle on hyvä laittaa gps-panta, mihin on tarralappuun kirjoitettu puhelinnumero, jotta tarpeen tullen omistajaan voidaan olla kissasta yhteydessä. Gps-laitteen avulla omistaja voi seurata kissansa liikkeitä älypuhelimelta tai tietokoneelta ja hakea sen kotiin tarvittaessa.

- Omistajan on syytä valvoa, että kissa ei mene vaarallisille paikoille, tai paikkoihin mihin sen ei järjestyslaissa sallita menevän (kts. yllä). Kissat eivät kuitenkaan yleensä hakeudu kielletyille alueille, sillä esimerkiksi juoksurata, hiihtolatu tai tori toriaikana eivät ole kissalle kiehtovia paikkoja. Kissan tarpeiden tekemisen naapurin lasten hiekkalaatikkoon voi estää sillä, että kissalle on kotona tarpeeksi puhtaita ja sopivia hiekkalaatikkoja tarjolla. Kissa ei tykkää tehdä tarpeitaan epäsiistiin laatikkoon.

- Vapaasti ulkoileva kissa on syytä siruttaa ja leikata, ellei omistaja valvo sitä, että mahdolliset suunnitellut pennut syntyvät sisälle ja varmista pentujen jatkohoidon ja soveltuvat olosuhteet myös jatkossa. Siru täytyy rekisteröidä. Rekisteröidyn sirun avulla kissa voi löytää takaisin kotiinsa, jos se toimitetaan esimerkiksi löytöeläintaloon.

- Kaikki kissat, myös vapaasti ulkoilevat, on syytä rokottaa kissaflunssaa vastaan vuosittain ja ruttoa vastaan ainakin kerran sen elämän aikana. Sekä flunssa että kissaruttorokote pitää olla voimassa kaikilla kissoilla. Molemmat ovat viruksia, jotka voivat kulkeutua esimerkiksi omistajan kenkien välityksellä. Vapaasti ulkoilevalle kissalle voi hankkia myös rabies-rokotteen, jos on mahdollisuus, että kissa saalistaa lepakon.

- Kissa on syytä madottaa ennen rokotuksia ja jos se syö luonnoneläimiä se on syytä madottaa riittävän usein (noin kahden kuukauden välein), vähintään silloin kun on syytä epäillä matoja. Eläinlääkäriltä saa tarkempia ohjeita riittävään madotukseen.

- Ulkoilevalle kissalle on syytä tehdä kesäisin punkkitarkastus päivittäin. Alueella, missä punkkeja esiintyy enemmän, voi niitä estää apteekista saatavalla punkkiliuoksella.

- Ulkoilevasta kissasta on muutenkin tarpeen pitää hyvää huolta ja on hyvä käyttää se vuosittain eläinlääkärin tarkastettavana. Samalla voidaan antaa rokotukset.

- Jos alueella on ajoittain enemmän liikennettä, ulkoilu kannattaa ajoittaa siihen aikaan kun liikennettä on vähiten. Öisin haja-asutusalueella kissa on kuitenkin turvallisinta pitää sisällä petojen varalta. Ainakin jos alueella on havaittu ilveksiä tai susia. Myös maa- tai merikotka tai isot pöllöt sekä kettu voivat tappaa kissan, vaikka kettu ja kissa ovatkin usein melko tasaväkisiä ja niiden on nähty jopa leikkivän keskenään.

- Omistajan on varmistettava, että ympäristö, missä kissa liikkuu on riittävän turvallinen ja poistaa ympäristöstä myrkylliset aineet ja vaaralliset esineet, kuten lasinsirut.

- Vaikka kissa on erikoistunut pienjyrsijöiden saalistamiseen ja sen kuulotaajuus liikkuu samalla alueella kuin jyrsijöiden lähettämät äänet, lähes 80 kHZ, se voi saalistaa myös muita eläimiä kuin hiiriä, myyriä tai rottia silloin kun jyrsijöitä ei ole saatavilla.

- Tutkimuksessa on havaittu, että kissan saalistusta voi vähentää kolmannneksella kun kissalle antaa proteiinipitoista, viljatonta, ruokaa. Samassa tutkimuksessa on havaittu, että sellaiset kissat joiden kanssa leikittiin 5-10 minuuttia ennen ulkoilua herkkäliikkeisellä lelulla jyrsijän liikkeitä matkien, toivat kotiin puolestaan neljänneksen vähemmän saalista.

- Naapureiden kanssa on syytä jutella ulkoilevasta kissasta ja varmistaa, että he hyväksyvät ulkoilevan kissan tontilaan siltä varalta, että kissa liikkuu heidän pihassaan.

- Jos haluaa, että kissa saalistaa mahdollisimman vähän, voi ulkoilua edeltävän sopivan ruokinnan ja leikittämisen lisäksi ajoittaa kissan ulkoilun keskelle päivää, kun kissa ei luontaisesti ole aktiivisimmillaan. Kissan saalistusvietti on korkeimmillaan varhain aamulla ja myöhään illalla. Jos haluaa että kissa saalistaa rottia enemmän, on ulkoilu hyvä ajoittaa yöhön tai myöhäiseen iltaan/varhaiseen aamuun. Näinä aikoina kuitenkin myös muut pedot saattavat olla liikkeellä siellä missä niitä esiintyy, jolloin voi olla korkeampi riski siihen, että kissa jää itse saaliiksi.

- Kaikissa tapauksissa omistajan on ainakin jossain määrin hyvä valvoa ulkoilevaa kissaansa.

- Pakkasella tai muuten kylmällä ilmalla kissan on syytä antaa ulkoilla vain vähän aikaa kerrallaan ja on varmistettava, että se pääsee sisään heti halutessaan. Lisäksi talvella kissalle on oltava tarjolla riittävästi lämpöä.