Jo yhden kissan läsnäolo pihapiirissä riittää pitämään jyrsijät loitolla, ja se on äärettömän tehokas ja luonnonmukainen keino suojaamaan rakennuksia ja ruokavarastoja.

Ihminen aiheuttaa monin tavoin lintujen ennenaikaisia kuolemia sekä lintupopulaatioiden vähenemistä sekä Suomessa että maailmalla. Kun tarkastellaan kaikkia eri tapoja, millä ihminen lintuja tappaa, on selvää, etteivät kissat ole syyllisiä lintukatoon.

Eniten lintujen ennenaikaista kuolleisuutta ja lintukatoa aiheuttavat muun muassa maankäyttö, kuten maa- ja metsätalous, sekä ilmastonmuutos, hyönteiskato ja ympäristön kemikalisoituminen. 

Kattava, faktapohjainen ja tutkimuksiin nojautuva selvitys kissan kylmänkestosta.

Kissojen Oikeudet on tilastoinut yli 100 vapaasti ulkoilevan kissan saalistuskäyttäytymistä yli vuoden ajan.

Mediassa ja yleisessä keskustelussa demonisoidaan kissa, ja syyttä. Myös laki suojaa kissaa.

Yleisen historian professori Taina Syrjämaa (Turun yliopisto) on tutkinut kissoja ihmisten kumppaneina 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella (Vakka-Suomen Sanomat 10.2.2024). Vanhoja valokuvia kissoista on löytynyt enemmän kuin professori oli osannut ajatellakaan. Kissoihin on suhtauduttu vaihtelevasti myös historiassa. Kissojen oikeutta ulkoilla on kyseenalaistettu etenkin sen vuoksi, että niiden on pelätty saalistavan ihmisten metsästämien eläinten poikasia ja kilpailevan

Ulkona liikkuvista kissoista ja niiden haittavaikutuksista luonnossa on ollut paljon kirjoituksia mediassa. Helsingin sanomien artikkelissa (HS YMPÄRISTÖ 6/9/2022) kissat lähes demonisoidaan "tuhon kylväjinä" jo otsikossa. Tällainen puhe on omiaan synnyttämään kissavihaa ja aiheuttamaan vaaraa kaikille satunnaisesti vapaasti liikkuville kissoille. Oiomme seuraavassa muutamia ongelmallisia väitteitä ja tuomme esiin, että vapaasti ulkoilevat kissat eivät ole mustavalkoinen asia

- sekä asioita mitä pitää ottaa huomioon Heta Rousi ja Hannele Luukkainen 29.6.2023 Tämä ei ole kattava lista kissan vapaan ulkoilun hyvistä ja huonoista puolista tai varotoimenpiteistä, mutta tässä on käytetty taustalla sekä hankittua omaa kokemusta, muiden ulkoilevien kissojen omistajien kokemusta että kissatutkijoiden esittämää ja tulkitsemaa tutkimustietoa. Listassa on käytetty hyväksi muun muassa Helena Telkänrannan (2023) opusta, Millaista on olla kissa? Listalla oleva

Hapsun kanssa ulkona. Kysymys siitä ovatko kissat suuria luonnontuhoajia herättää suuria tunteita ja väitteitä puolesta ja vastaan. Vapaasti ulkoilevien lemmikkikissojen ja erityisesti kodittomien populaatiokissojen vaikutusta luontoon, lähinnä lintukantoihin on toistuvasti tuotu esille perusteltaessa sitä, miksi kissoja tulisi pitää sisällä ja rajoittaa niiden ulkoilu vain tarhaan ja valjaissa ulkoiluttamiseen. Luonnonsuojelun hengessä tuodaan esille huimia lukuja kissojen v

Lemmikkitaloudessa on syytä muistaa, että monet juhlatuotteet ovat kissalle vaarallisia. Lue lisää mm. huone- ja koristekasveista.

Heta Rousi ja Hannele Luukkainen, Kissojen oikeudet ry Kissa osana luontoa Nykypäivän eläinaatteessa ei haluta tehdä näkyväksi petojen hyödyllisyyttä luonnonvalinnalle. Pedot ottavat heikoimmat ja sairaat. Ne parantavat saalispopulaation geneettistä perimää laittaen perimän testiin. Tähän joukkoon kuuluu myös kissa, joka on ollut Suomessa jo yli 1000 vuotta. Yksittäinen kesykissakin, joka saa myyrän saaliiksen kotipihalla, tekee niin. Pedon aiheuttama kuolema on eri asia kuin

Tietopaketti kissan lajityypillisestä käyttäytymisestä sekä saalistamisesta tutkimustiedon kautta. Kissan, kuten minkä tahansa muunkin eläimen, terveydelle on hyvin tärkeää, että se pääsee toteuttamaan lajityypillisiä tarpeitaan ja liikkumaan riittävästi.