Kissa (felis catus, eli kesykissa) on vieraslajiluettelossa määritelty koiran ja fretin tavoin seura- ja harrasteläimeksi, eikä kissaan tule soveltaa vieraslajin määritelmää. Koiraa tai frettiä, jotka ovat kissan tavoin luokiteltuja seura- ja harraste-eläimiksi eivät löydy vieraslajihakemistosta. Myös kissa tulisi poistaa vieraslajit.fi -luettelosta.

​

Kissan määrittäminen vieraslajiksi on monin tavoin ongelmallista. Kissalla on pitkä historia ihmisen kumppanina, eikä sillä ole samanlaista puhdasta lemmikin tai seura- ja harraste-eläimen statusta kuin esimerkiksi koiralla, jos se luokitellaan myös vieraslajiksi. Kissa ei ole luonnonvarainen eläin, eikä se ole rinnastettavissa muihin vieraslajeihin. Vieraslajilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti lajia, joka on levinnyt ihmisen toimesta vahingossa tai tahallisesti. Vieraslaji on sopeutunut uuteen ympäristöönsä ja integroitunut osaksi ekosysteemiä. Kissa ei käytännössä selviä ilman ihmisten myötävaikuttamista. Myös populaatiokissat, eli ns. "villiintyneet" kissat syntyvät ja selviytyvät usein ihmisten avustamina. Suomessa ei tiettävästi koskaan ole edes tavattu villikissoja, eikä kesykissa näin ollen pääse esimerkiksi risteytymään luonnonvaraisen kissakannan kanssa.

​

Nykymuodossaan villiintynyt kissa, joka hankkii kaiken ravintonsa luonnosta, on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi. Kissa on kuitenkin taustastaan riippumatta sama felis catus ja kesykissa, eikä sitä tulisi määritellä haitalliseksi vieraslajiksi missään tilanteessa. Metsästyslaki tunnistaa vain villiintyneen kissan, ja lain mukaan villiityneen kissan saa tappaa. Lemmikkikissaa ja villiintynyttä kissaa on vaikea erottaa toisistaan loukussa tai luonnossa, minkä vuoksi vieraslajiluokittelu on käytännössä kyseenalainen. Moni lemmikkikissa menee paniikkiin loukussa, tai pelkää tuntemattomia ihmisiä. Riskinä on, että lemmikkikissa tulee tapetuksi virheellisen tulkinnan vuoksi.

​

Kissan luokittelu vieraslajiksi aiheuttaa ongelmia myös kissoihin kohdistuvissa asenteissa. Mikäli kissaa pidetään vieraslajina, jota ei pahimmillaan "saa päästää luontoon", kääntyy keskustelu todistetun herkästi kissojen ulkonaliikkumiskieltotavoitteisiin ja kauemmaksi esimerkiksi käsityksistämme muiden eläinten, kuten koiran luontaisista ulkoilutarpeista. Juuri tämän kaltaisen kyseenalaisen julkisen keskustelun päätteeksi Maa- ja metsätalousministeriön juristi Karin Cederlöf otti kantaa siihen, että kissan ulkoilua ei voi pitää "luontoon päästämisenä", sillä oletuksena kissa palaa kotiinsa.

​

Kissoista puhuettassa vieraslajina nousee esiin usein esiin myös termi "vieraspeto" tai väittämä, että kissa on etevä saalistaja ja tappaa paljon lintuja ja muita saaliseläimiä. Kissa ei kuitenkaan kuulu kansalliseen vieraspetoluokitukseen supikoiran ja minkin tavoin. Kissa on seura- ja harraste-eläin.

​

Kissan saalistamiseen liittyvää tutkimustietoa johdetaan usein ulkomailta, jolloin tutkimusympäristö on voinut käsittää Suomeasta poikkeavan ekosysteemin ja ilmaston. Kissojen Oikeudet ry on kerännyt kissojen saalistustilastoa yli 100 vapaasti ulkoilevalta kissalta, ja ennakkotietojen valossa voidaan todeta, että aikaisemmat arviot kissojen saalismääristä ovat radikaalisti liioiteltuja. Valtaosa kodin omaavista kissoista ei saalista lainkaan, tai ne saalistavat vain vähän. Kissa saalistaa pääasiassa jyrsijöitä, kuten hiiriä ja myyriä.