Kissa on kiehtova yhdistelmä villiä ja kesyä. Vaikka se on elänyt ihmisen rinnalla jo tuhansia vuosia, sen käyttäytymisessä näkyvät edelleen vahvasti esivanhempien perinnöt. Helena Telkänranta kuvaa kirjassaan Millaista on olla eläin? kissaa olentona, joka elää kahdessa maailmassa: ihmisen rakentamassa kodissa ja lajinsa muovaamassa käyttäytymisen todellisuudessa.

​

Mitä kissa tarvitsee ollakseen onnellinen?

​

Kissan lajityypillisiä tarpeita ovat:

​

• Saalistus ja leikki
  Kissa on syntyjään metsästäjä. Vaikka ruokakuppi täyttyy omistajan toimesta, kissan täytyy päästä toteuttamaan jahtikäyttäytymistä – hiipimistä, hyökkäämistä ja saaliin nappaamista. Leikkikalut, aktivointipelit ja piilosta saalistaminen ovat sen hyvinvoinnille elintärkeitä.
   

• Raapiminen
  Raapiminen ei ole vain kynsien huoltoa, vaan myös reviirin merkitsemistä ja venyttelyä. Kissa tarvitsee raapimapuita tai -pintoja voidakseen toteuttaa tätä perustarvettaan.
   

• Tutkiminen ja kiipeily
  Luontaisesti kissa on utelias ja tarkkailija. Korkeat paikat, ikkunalaudat ja kiipeilypuut antavat sille mahdollisuuden havainnoida ympäristöään turvallisesta näkökulmasta.

​

• Oma reviiri ja lepo
  Kissa arvostaa omaa aluettaan ja turvallisia piilopaikkoja. Unen ja lepotaukojen rytmittämä elämä on sille luontaista.

​

• Sosiaalisuus omilla ehdoilla
  Kissat eivät ole yksinäisiä erakkoja, vaan voivat muodostaa vahvoja kiintymyssuhteita ihmisiin ja muihin eläimiin. Ne kuitenkin tarvitsevat mahdollisuuden vetäytyä silloin, kun se tuntuu paremmalta.

​

​

Onko käyttäytyminen muuttunut historian aikana?
 

Arkeologiset todisteet osoittavat, että kissa kesyyntyi Lähi-idässä noin 9 000 vuotta sitten, kun ihmiset alkoivat varastoida viljaa ja kissat seurasivat jyrsijöitä ihmisten läheisyyteen. Tästä alkoi yhteiselon matka, mutta kissan perustarpeet eivät ole juurikaan muuttuneet.

​

Telkänrannan (2015) mukaan kissojen käyttäytyminen on edelleen lähes identtistä villien serkkujensa kanssa: ne jahtaavat, merkkaavat ja lepäävät samoin kuin esi-isänsä. Tieteelliset tutkimukset (esim. Driscoll et al. 2007, Science) ovat osoittaneet, että kodin ja luonnon rajalla elävät maatiaiskissat käyttäytyvät lähes samoin kuin villikissat. Kesyyntyminen on lähinnä tehnyt kissoista sosiaalisempia ihmistä kohtaan, mutta niiden sisäinen maailma on pysynyt muuttumattomana.

​

Miksi tämä on tärkeää?
 

Kissan hyvinvointi syntyy siitä, että sen lajityypilliset tarpeet otetaan vakavasti. Vaikka kissa viihtyy sohvalla ja sängyn nurkassa, se on silti hiipivä saalistaja, reviirin vartija ja utelias tutkimusmatkailija. Onnellinen kissa on sellainen, jolla on mahdollisuus toteuttaa koko perintönsä – tuhansien vuosien takaa nykypäivään saakka.