top of page

Toistuvasti löytöeläintalolle viedyn kissan tapaus paljastaa Suomen lainsäädännön puutteen ja viranomaisten löperön tulkinnan. Muualla Euroopassa tällainen naapurikiusaaminen on kiellettyä.

1 tunti sitten
2 min käytetty lukemiseen

Uusimaalainen vapaasti ulkoileva kissa on viety löytöeläintaloon tänä vuonna jo seitsemän kertaa. Kissan omistaja epäilee, että naapurustoon on muuttanut uusi naapuri, sillä kissa on ulkoillut samalla alueella vuosia ilman nyt ilmenneitä ongelmia. Koska kissa on haettu löytöeläintalosta useamman kerran, asiasta on myös ilmoitettu valvontaeläinlääkärille, jonka tehtäväksi jäi tarkastaa tilanne. Suomen käytännössä uhrista on tehty syyllinen.


Valvontaeläinlääkäri tunnistaa ilmiön, missä tietyn tyyppiset ihmiset vievät saman kissan kerta toisensa jälkeen löytöeläintaloon, vaikka sen omistaja olisi tiedossa. Kyseisen kissan tapauksessa valvontaeläinlääkäri pohti, voisiko lähialueen naapureiden kanssa jutella, sillä kissalle loukutus, automatka vieraan kyydissä ja päätyminen löytöeläintalolle on äärimmäisen stressaavaa – eikä millään muotoa kissan edun mukaista. Suomessa, tai missään muussakaan maassa vapaa ulkoilu ei ole kielletty, ja sen tiesi myös kissanomistajan kanssa asioinut valvontaeläinlääkäri, joka ainoastaan suositteli GPS-pannan hankkimista kissalle.


”Jo hieman vanhempi kissani on selkeästi hämmentynyt ja stressaantunut joka kerta, kun se on päätynyt löytöeläintalolle. Yleensä sillä kestää useampi päivä toipua normaaliksi koettelemuksen jälkeen. Toivoisin, että ihmiset käyttäisivät maalaisjärkistä harkintaa, eivätkä kiusaisi kissaani enempää.” – Seitsemän kertaa löytöeläintalolta kissansa hakenut kissanomistaja


Tapaus paljastaa absurdin ristiriidan Suomen eläinsuojelukulttuurissa ja lainsäädännössä: toiminta, joka naamioidaan "eläinsuojeluksi" tai "karkurin kiinniotoksi", täyttää todellisuudessa toistuvan kiusanteon ja eläimelle aiheutetun perusteettoman kärsimyksen tunnusmerkit.


Nämä "elämäntapaloukuttajat" ovat ottaneet lain omiin käsiinsä ja aiheuttavat paitsi kissoille kärsimystä myös kissojen omistajille turhia lunastusmaksuja. Kissa saatetaan myös kuljettaa kauas toiselle paikkakunnalle, jotta omistaja ei löytäisi lemmikkiään.

 

Viranomaisen mukaan vapaa ulkoilu on laillista ja loukuttaminen aiheuttaa kissalle suurta stressiä. Silti Suomen laki jättää porsaanreiän toiminnalle, joka muualla Euroopassa katsottaisiin eläinsuojelurikokseksi.

Suomen eläinsuojelulain perushenki on lähes identtinen muiden Euroopan maiden kanssa: eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Tämä lain perusperiaate ei selvästikään riitä Suomessa turvaamaan kissojen elämää. Eli vähintäänkin asetustasolla tarvitaan selvät säädökset loukutuksille.


Samaan aikaan kun Suomessa kuka tahansa voi ostaa loukun, asettaa sen pihaansa ja kiikuttaa naapuruston kissat maksulliseen säilöön, useimmissa muissa Euroopan maissa yksityishenkilöiden suorittama loukuttaminen on ankarasti kiellettyä.


Monissa Euroopan maissa eläimen loukuttamiseen vaaditaan eläinlääkärin arvio, perusteltu syy (kuten leikkaamattoman villiintyneen kissan kiinniotto tai ilmeinen sairaus/vamma). Joissain maissa edellytetään todistusaineistoa loukutusluvan saamiseksi. Yksityishenkilön suorittama perusteeton loukutus on eläinsuojelurikos, sillä se aiheuttaa eläimelle laissa kiellettyä tarpeetonta kipua ja kärsimystä.


Löytöeläintalot osa ongelmaa

Toistuva loukuttaminen paljastaa myös järjestelmätason sokean pisteen. Löytöeläintalojen perustehtävä on auttaa hädässä olevia ja oikeasti heitteille jätettyjä eläimiä. Kun sama, hyvin hoidettu ja tunnistettu kissa tuodaan pieneen koppiin seitsemättä kertaa, järjestelmää käytetään väärin.


Löytöeläintaloista tulee tahtomattaan naapurustokiistojen ja henkilökohtaisen kaunan maksullisia toteuttajia. Omistaja joutuu lunastamaan oman eläimensä kerta toisensa jälkeen, samalla kun kaappauksen tekijä voi jatkaa toimintaansa ilman minkäänlaista vastuuta tai selvitysvelvollisuutta. Löytöeläintaloilla tulisi olla vastuu siitä mitä eläimiä ne ottavat vastaan ja ilmiantaa nämäkiusantekoa harrastavat loukuttajat viranomaisille.


Kun hyvinvoiva kissa loukutetaan yksityishenkilön toimesta, kyseessä ei ole enää eläimen suojelu. Kyseessä on ilmiö, jossa omaa ideologista vastustusta vapaana ulkoilevia kissoja kohtaan tai henkilökohtaista naapurikaunaa toteutetaan eläimen hyvinvoinnin kustannuksella.

Loukuttaminen on tehokas ja tarpeellinen työkalu silloin, kun kyseessä on todellinen karkuri, loukkaantunut eläin tai villiintyneen kissapopulaation hallinta. Sen sijaan hoidetun ja sosiaalisen kissan kaappaaminen kerta toisensa jälkeen on silkkaa kiusantekoa eläimen kustannuksella.

 

Onko sinulla vastaavia kokemuksia?  Oliko kissasi hyvin hoidettu ja tunnistusmerkitty, mutta se loukutetaan silti toistuvasti? Keräämme tapauksia kartoittaaksemme ilmiön laajuutta Suomessa. Ota yhteyttä luottamuksellisesti: kissojenoikeudetry@gmail.com.

bottom of page