Tutkimus: missä eniten kissoja, siellä vähiten toksoplasma-altistuksia ja onnellisimmat ihmiset

Uudessa Plos one tiedesarjassa julkaistussa tutkimuksessa, missä tutkittiin kissojen määriä ja altistumista toxoplasma gondii alkueläimelle 93 maassa, sekä näiden suhdetta onnellisuuteen, saatiin tulokseksi, että siellä missä oli eniten kissoja, olivat myös onnellisimmat ihmiset! Samassa tutkimuksessa havaittiin, että toisin kuin olisi ollut odotettavissa, toksoplasma-altistusten määrä oli vähäisempi niissä maissa, missä kissoja oli asukasta kohden enemmän. Toksoplasman taas todettiin olevan yhteydessä alhaisempaan onnellisuustasoon.

Tutkimuksessa selitettiin yllättävää tulosta kissojen ja toksoplasma-altistusten määristä niin että siellä missä kissoja oli ihmistä kohden enemmän, myös hygieniatasot olivat todennäköisesti korkeammat ja sen vuoksi toksoplasma-altistuksia olisi ollut vähemmän. Tutkimuksessa oli kuitenkin mukana muun muassa Etelä-Euroopan ja Afrikan maita, missä vapaita kissojakin on määrällisesti paljon verrattuna esimerkiksi Pohjois-Euroopan maihin. Kissojen tai ihmisten lukumääriä ei ole varmaankaan edes kaikissa maissa tilastoitu. Tämä tulkinta siis herättää kysymyksiä.

Toksoplasma voi tarttua kaikkiin nisäkkäisiin, mutta vain kissaeläimissä, kuten kotikissassa ja ilveksessä, se lisääntyy suvullisesti. Kissa voi saada tartunnan syötyään alkueläintä kantavan jyrsijän. Kissat voivat kuitenkin levittää toksoplasmaa ympäristöönsä vain ensi kerran tartunnan saatuaan, korkeintaan kolmen viikon ajan, sen jälkeen ne tulevat sille immuuniksi.

Myös muut nisäkkäät tulevat toksoplasmalle immuuniksi ensimmäisen kerran tartunnan saatuaan. Alkueläin tarttuu ihmiseen yleensä likaisten kasvisten tai huonosti kypsennetyn lihan kautta. Tarttuminen suoraan kissan jätöksestä ihmiseen on harvinaisempaa. Kissan jätöksen täytyy olla ainakin kaksi vuorokautta vanhaa, ennen kuin siinä mahdollisesti oleva loinen voisi siitä tarttua. Ja taas on muistettava, että vain ensi kerran toksoplasmatartunnan saaneet kissat (usein pentukissat), voivat erittää alkueläintä. Pidempään ulkoilleet tai jyrsijöitä pyydystämään päässeet kissat eivät ole riskitekijöitä.

Vakavat tartunnat ovat toksoplasmaa tutkineen lääkärin mukaan äärimmäisen harvinaisia. Riittävällä elintarvike- ja käsihygienialla voi estää tartunnan, vaikka toisaalta voi olla parempi, että tartunnan saisi jo lapsena, niin ei olisi riskiä saada tartuntaa myöhemmin juuri lisääntymistä yrittäessään; toksoplasma kun voi keskeyttää raskauden tai vahingoittaa siittiöitä, jos tartunnan saa lisääntymiselle kriittisenä aikana ensimmäisen kerran. 

Toxoplasma gondii menestyy parhaiten lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa, ei siis esimerkiksi Pohjois-Euroopassa, missä on kylmät talvet. Toksoplasmaa tutkinut lääkäri sanoikin, että loisen leviämiseen ei juurikaan voi vaikuttaa kissoihin kohdistuvilla toimenpiteillä. Lisäksi, vaikka kissaeläimet ovat isossa roolissa toksoplasman levittäjinä, lisääntyy kyseinen alkueläin myös suvuttomasti. 

Lähteitä: Borráz-León J. I., Rantala M. J., Krams I., Maestripieri D. 2026. Wealth, health, cats and Toxoplasma gondii: An ecological correlational study of subjective well-being across 93 countries. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0357911 Kissan kakasta keskenmeno? Totuus toksoplasmoosista https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kissan-kakasta-keskenmeno-totuus-toksoplasmoosista/1930248 Toxoplasmosis: Causes and How It Spreads https://www.cdc.gov/toxoplasmosis/causes/index.html