top of page

Kissa poistettava vieraslajilistalta

11.11.
2 min käytetty lukemiseen

Päivitetty: 12.11.

Kotikissa (Felis catus) on sisällytetty kansainvälisellä IUCN (International Union for critically endangered species) vieraslajilistalla 100 haitallisimman vieraslajin joukkoon. Suomessakin kissojen kiinnipidon vaatijat nostavat tätä esiin.


Listan kuvaustekstin mukaan listalla on esimerkkejä haitallisista vieraslajeista, eivätkä lajit sijoitu siinä järjestykseen haitallisuuden suhteen. Lajin, kuten kotikissan, sisältyminen listalle tarkoittaa sitä, että sen on jossain päin maailmaa katsottu aiheuttaneen lajien uhanalaistumista tai sukupuuttoja.


Kotikissan kohdalla puhutaan pääasiassa saariekosysteemeistä, tai ekosysteemeistä, joissa ei ole ennen kotikissaa esiintynyt kissan kaltaisia saalistajia lainkaan. Näin lajisto ei ole näissä luonnonolosuhteiltaan eristyneissä paikoissa sopeutunut nisäkäspetoihin. Lisäksi villiintyneet, kaiken ravintonsa luonnosta saavat, kissat rokottavat todennäköisesti luonnoneläinten populaatioita eniten, vaikka tutkimusten mukaan saalistettujen lajien koostumuksessa ei olekaan eroa villien, villiintyneiden ja kodillisten kissojen välillä. Villiintyneillä kissoilla on suurin motivaatio saalistaa luonnoneläimiä ruoakseen.


Listan saatetekstissä todetaan, että vaikka laji on listalla, se ei tarkoita sitä, että kyseinen laji olisi kaikkialla haitallinen. Kissan saalistutkimuksissa esimerkiksi Pohjois-Euroopassa selviää, että yli 80 % kissojen saaliista koostuu pienjyrsijöistä. Uhanalaisten lajien ja lintujen osuus kissan kokonaissaalistuksesta on pieni. Lisäksi luonnon monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden ansiosta kissan nettovaikutus muun muassa lintuihin jää todennäköisesti absoluuttisia saalistusmääriä pienemmäksi. Keskikokoisten saalistajien (eli mesosaalistajien) vapautumishypoteesin (engl. mesopredator release hypothesis) mukaan saalistajan, kuten kissan poistaminen alueelta johtaa keskikokoisten saalistajien (mm. rotat) määrien kasvuun, jolloin luonnolle voi epäsuorasti aiheutua vielä enemmän vahinkoa. Tämä on aiheellinen huolenaihe esimerkiksi maatalous- tai asutusympäristöissä, missä rottien, hiirien ja myyrien kannat saattavat nousta liian korkeiksi ihmisen tarjoaman lisäravinnon vuoksi.


Yleisesti petona kissa voi tietysti joissakin ympäristöissä rokottaa luonnonvaraisia lajeja liikaa myös Pohjois-Euroopassa. Tosin kissayksilöiden välillä on suurta vaihtelua saalistusaktiivisuudessa ja suurin osa saaliista on niin sanottujen supersaalistajayksilöiden nappaamia (silloin, kun saalistus kohdistuu rottiin, hiirin ja myyriin, on supersaalistaja ihmiselle ja toisinaan myös luonnolle hyödyllinen). On kuitenkin hyvä muistaa, että eri eliöiden mahdolliset haitalliset vaikutukset ympäristöissä ovat paikka- ja aikakohtaisia. Kissa on ihmisen kotieläin ja lemmikki ja on ollut ihmisen rinnalla jo 10 000 vuotta, domestikoiduttuaan itsenäisesti afrikanvillikissasta.


Suomessa kissa luokitellaan vieraslajiksi, mutta ei haitalliseksi vieraslajiksi. Haitalliseksi luokitellaan vain sellainen kissa, joka on täysin villiintynyt ja saa kaiken ravintonsa luonnosta. Toisaalta Suomen laissa sanotaan myös, että lemmikkikissoja, koiria ja frettejä ei katsota vieraspedoiksi. Kissoja on esiintynyt Suomessa ihmisasutusten liepeillä ainakin viimeiset 1000 vuotta. Euroopassa on myös aiemmin ollut kissan kaltaisia saalistavia petoja, kuten metsäkissa (Felis silvestris). Olisi suotavaa arvioida kissan roolia uudestaan siitä näkökulmasta, että kissasta on luonnolle myös hyötyä. Esitämmekin vaatimuksen, että kissa tulee poistaa Suomen kansalliselta vieraslajilistalta. Tämä olisi linjassa EU-lainsäädännön kanssa.


Lähteet:

100 0f the world's worst invasive alien species - A selection from the global invasive species database. https://portals.iucn.org/library/sites/library/files/documents/2000-126.pdf Kissa - vieraslajit.fi https://vieraslajit.fi/lajit/MX.53004 Collán A. 2026. Vapaasti ulkoileva kissa Suomessa: Seurantatutkimus saalismääristä ja kansallisen saalisarvion uudelleenarviointi. Kissojen Oikeudet ry. 23 s. https://www.kissojenoikeudet.fi/_files/ugd/a57f6a_9ea29aa99540447a96bf769f14588f3d.pdf Driscoll C. A., Clutton-Brock J., Kitchener A. C., O'Brien S. J. 2018. The taming of the cat. Scientific American 300(6): 68—75. Kauhala K., Talvitie K., Vuorisalo T. 2015. Free-ranging house cats in urban and rural areas in the north: useful rodent killers or harmful bird predators? Folia Zoologica 64 (1): 45—55. https://doi.org/10.25225/fozo.v64.i1.a6.2015 Nyman H., Keinänen N. 2020. Kissojen Suomi - Katit historian poluilla. SKS kirjat. 175 s. Széles G. L, Purger J. J., Molnár T., Lanszki J. 2018. Comparative analysis of the diet of feral and house cats and wildcat in Europe. Mammal Research 63: 43—53. https://doi.org/10.1007/s13364-017-0341-1

bottom of page