KISSOJEN OIKEUDET RY:N LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNALLE ”Kissojen vapaana pitäminen kiellettävä” -kansalaisaloitteesta

Kansalaisaloitteessa vaaditaan kielletyiksi ja rangaistaviksi:

1.      Kissojen kytkemättömänä pito omistajan oman pihan/tontin ulkopuolella ja

2.      Kissojen kytkemättömänä pito taajamassa myös omistajan tontilla/pihalla

Vastustamme kansalaisaloitetta alla olevin perustein:

1. MITÄ ALOITTEEN HYVÄKSYMINEN TARKOITTAISI?

Kaikki kissat vangittaisiin sisäkissoiksi tai hihnan päähän. Tämä aiheuttaisi vakavia hyvinvointi- ja mielenterveysongelmia lukuisille kissoille. Pelkästään sisäkissoina elävillä kissoilla on isot terveysriskit kuten liikalihavuus, stressi ja niistä koituvat sairaudet. Ruokaviraston tutkimuksen mukaan valtaosa eläinlääkäreiden vastaanotoilla ilmenevistä sairauksista liittyvät sisäkissojen pissavaivoihin ja ylipainon tuottamiin liitännäissairauksiin. Lisäksi tylsä elämä sisätiloissa saattaa johtaa kissojen masentumiseen ja mielialalääkkeiden syöttämiseen kissoille.

Viime aikoina on uutisoitu lukuisista rottaongelmista kaupungeissa ja niiden esikaupunkialueilla. Tämä on suora seuraus siitä, että vapaana ulkoilevien kissojen määrä on vähentynyt, kun omistajat eivät enää uskalla antaa kissojensa kulkea vapaana, koska aggressiiviset ”sisäkissaihmiset” loukuttavat vapaana ulkoilevia kissoja jopa kotipihoiltaan ja kiikuttavat ne kissojen talteenottopaikkoihin tai kyyditsevät kissat kauaksi kotoa.

Sisäkissoilla ei ole roolia jyrsijöiden hävittäjinä ja olisi vaikea kuvitella sellaista Suomea, jossa maatilojen isännät ja emännät taluttaisivat hiirikissojaan valjaissa tai väsäisivät niille häkin navetan kulmalle.

Pitkällä aikavälillä tämä saattaa johtaa suomalaisen maatiaiskissarodun katoamiseen, mikä olisi suuri vahinko terveen kissakannan kannalta.

Kansalaisaloitteen ehdotus lakimuutokseksi on myös ilmeisesti perustuslain vastainen, sillä edes maanomistajalla ei olisi oikeutta pitää kissaansa vapaana. Muistutamme, että maatiloja on myös taajamissa, ja että taajamassa kanojakin saa pitää omalla pihalla vapaana. Lisäksi oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta sääntelyn tulee olla sellaista, että sen noudattamista pystytään tosiasiallisesti valvomaan.

2. KANSALAISALOITTEESSA JA JULKISESSA KUULEMISTILAISUUDESSA ESITETTYJÄ VÄÄRIÄ VÄITTEITÄ VAPAANA ULKOILEVISTA KISSOISTA

2.2 Kissoja koskeva lait ovat epäselviä – EIVÄT OLE

Metsästyslain (615/1993) mukaan kotikissalla on lainsuoja koko maassa. Kotikissaa ei saa tappaa/lopetuttaa kukaan muu kuin sen omistaja. Villiintyneen kissan saa lopettaa, mutta vapaana ulkoileva kissa ei ole villiintynyt kissa. Villiintynyt kissa hankkii kaiken ravintonsa itse ilman ihmisen apua. Hoidossa olevan eläimen heitteillejättö on rikos.

Järjestyslain (612/2003) mukaan kissa saa ulkoilla vapaasti koko Suomessa lukuun ottamatta muutamia rajattuja alueita, joita ovat yleiset uimarannat, lasten leikkipaikaksi varatut alueet, torit toriaikana, kuntopolut, ladut ja urheilukentät ellei ne ole erikseen sallittuja. Tällaisia alueita on Suomen maapinta-alasta tuskin edes tuhannesosa promillea. Kissa saa siis lain mukaan liikkua myös naapurin pihalla, eikä sitä tarvitse pitää kytkettynä edes taajamissa.

Kansallisen vieraslajiluettelon (VN912/2023) / vieraslajilain (2015) mukaan kissa on määritelty koiran ja fretin tavoin seura- ja harraste-eläimeksi. Luokittelun mukaan kesykissa, kesykoira ja fretti eivät kuulu vieraisiin petoeläimiin. ”Lemmikkikissan vapaana pitäminen ei lähtökohtaisesti tarkoita vieraslajilaissa tarkoitettua ympäristöön päästämistä, koska vapaana pitäminen tapahtuu siinä tarkoituksessa, että eläimet palaavat koteihinsa” (Maa- ja metsätalousministeriön juristi Karin Cederlöf Iltalehden haastattelussa 28.3.2025).

Eläinten hyvinvointilain (693/2024) mukaan hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta eikä hylätä. Lain perusteluiden mukaan kissan pitämistä vapaana ei sellaisenaan pidetä eläimen hylkäämisenä, jos kissan pitäjä huolehtii kissan muusta hoidosta tai jos hän on siirtänyt kissan hoitovastuun tilapäisesti toiselle taholle. (Lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus (SopS49/1992) on integroitu lakiin eläinten hyvinvoinnista, joten se ei enää ole voimassa erillisenä säädöksenä.)

2.3 Vapaana ulkoilevan kissan elämä on turvatonta – EI OLE

Harvan kissan kotipiiri sijaitsee moottoritien ja rautatien välisellä alueella. Sisäkissojen elämä ei suinkaan ole niin riskitöntä ja turvallista kuin väitetään. Joka vuosi kymmeniä sisäkissoja putoilee ikkunoista ja parvekkeilta ja vahingoittuu tai kuolee. Sisäkissat eivät ole tottuneet liikkumaan ulkona ja ovat siksi alttiimpia kaikille vaaroille, joita vapaasti ulkoilevat kissat osaavat varoa. Kissojen kaltoinkohtelukaan ei poistu sillä, että kissat suljetaan sisätiloihin elinkautisvangeiksi. Hoidon laiminlyönti ja pahoinpitelyt sekä pentutehtailut jäisivät piiloon. Kissapopulaatioita paljastuu aika ajoin myös sisätiloista.

2.4. Kuka tahansa saa tappaa ulkoilevan kissan – EI SAA

Lain mukaan kissan saa lopettaa/lopetuttaa vain sen omistaja! Lisäksi sallituista lopetustavoista on säädetty erikseen.

2.5. Kissat ovat syyllisiä lintukatoon – EIVÄT OLE - TODELLINEN SYYLLINEN ON IHMINEN

Vapaana ulkoilevia kissoja syyllistetään lintukuolemista. Suomessa kissat ovat ulkoilleet vapaina yli tuhat vuotta ja jos kissat olisivat syyllisiä lintukatoon, meillä olisi linnut loppuneet jo satoja vuosia sitten. Suomessa ulkona liikkuvien kissojen määrä on nykyään murto-osa siitä mitä se on ollut aikaisempina vuosikymmeninä ja vuosisatoina, jolloin lintujen määrät ovat olleet moninkertaiset nykytilanteeseen verrattuna. Kissat eivät ole syyllisiä lintukatoon. Todelliset syylliset löytyvät tästä listasta: 

• Maa- ja metsätalous ja niiden muutokset sekä seurannaisvaikutukset vuosikymmenien saatossa: mm. salaojitukset, kemikalisoituminen, hyönteiskato, hakkuut lintujen pesimäaikoina, vesien tummuminen.

• Rakentaminen ja maankäyttö: lasiseinäiset rakennukset ja rakenteet, kaivokset ja räjäytykset sekä törmäykset tuulivoimaloihin ja sähkölinjoihin.

• Liikenne ml. lentokoneet, saasteet, ympäristömyrkyt, vesistöihin jätetyt verkot sekä ympäristön häiriötekijät kuten ilotulitukset ja melu.

• Ihmisen toimien takia leviävät virukset ja salmonella.

• Ilmastonmuutos – elinympäristön köyhtyminen ja ravinnon katoaminen sekä sään ääri-ilmiöt.

• Vesistöjen rehevöityminen ravinteiden ja jätevesien huuhtoutumisen takia.

2.6. Kissat pyydystävät rauhoitettuja eläimiä – EIVÄT PYYDYSTÄ

Kissojen oikeudet ry on kerännyt yli sadan vapaana ulkoilevan kissan saalistilastoa syyskuusta 2023 lähtien yli kahden vuoden ajan. Tämä on tiettävästi Suomen suurin ja kattavin kissojen saalistusta koskeva tilasto. Yhteenveto tuloksista:

• Puolet kissoista ei saalistanut yhtään lintua koko 28 kuukauden tutkimusjakson aikana.

• Yli 80 % kissoista saalisti max kaksi saalista /kuukausi

• Kaikista kerätyistä saalishavainnoista yli 76 % oli jyrsijöitä, joiden saalistamiseen kissa on lajina erikoistunut.

• Lintujen osuus oli alle 13 % ja kissan keskimääräinen lintusaalis oli 0.2 lintua /kk. Osa näistäkin linnuista oli omistajien havaintojen mukaan löytynyt valmiiksi kuolleina tai loukkaantuneina esimerkiksi törmättyään ikkunaan. Yli sadasta tutkimuksessa mukana olleista kissoista neljä kissaa vastasi yli 40 prosentista lintusaaliista.

• Vapaasti ulkoilevien kissojen tavalliset saaliseläimet (rotta, kotihiiri, metsähiiri, metsämyyrä, peltomyyrä, metsäpäästäinen) eivät ole rauhoitettuja!

• Välimeren maissa tapahtuvat laittomat muuttolintujen metsästykset verkoilla, koukuilla, liimapyydyksillä ja ansoilla. Miljoonien muuttolintujen lento päättyy luoteihin tai pyydyksiin.

• Lisäksi muistutamme, että rotat tuhoavat lintujen pesiä sekä maassa että puissa. Kun vapaana ulkoilevat kissat saalistavat rottia, monet linnut säästyvät.

2.6. Kissa kiduttaa saaliseläimiään – EI KIDUTA

Kissat tappavat saaliinsa nopeasti. Esimerkiksi jyrsijämyrkkyjä syöneet eläimet kuolevat sisäiseen verenvuotoon viikkojen kuluessa.

2.7. Vapaana ulkoileva kissa on jätetty heitteille – EI OLE

Aloitteen tekijöillä ja tukijoilla on harhainen käsitys ulkoilevien kissojen taustoista. Kaikki ulkoilevat kissat eivät ole hylättyjä. Leikatut kissat eivät lisäänny ja muodosta kissapopulaatioita. Jos ei erota populaatiokissoja ulkoilevista kotikissoista, niin kannattaisi vaihtaa alaa.

”Kissojen vapaana pitoa ei katsota hylkäämisenä järjestyslain, ei metsästyslain, ei lemmikkieläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen, ei eläinten hyvinvointilain eikä vieraslajilain mukaan". (Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullola kansalaisaloitteen kuulemistilaisuudessa 24.10.2025)

2.8. Suomessa jätetään joka vuosi heitteille yli 20 000 kissaa – EI JÄTETÄ, OIKEASTI ALLE 3000

Vuoden 2024 alussa voimaan tulleen uuden eläinten hyvinvointilain (693/2023) kirjauksen myötä kunnilla on nyt ensimmäistä kertaa velvollisuus julkaista alueensa löytöeläintilastoja. Tilastoissa tulee ilmetä irrallaan tavattujen löytöeläinten määrä lajeittain. Valtaosasta kunnista (263/297) kerättyjen tietojen mukaan tilastoissa on 3763 kissaa. Tämäkin luku on liian iso, sillä vaikka tilastoista tulisi ilmetä vain todelliset löytöeläimet, tilastointitavoissa on suuria eroja.

Otantakierroksemme perusteella selvisi, että tilastoissa saattaa olla mukana:

* populaatiokissoja

* kodinvaihtajia

* uusista kodeista palautettuja

* ns. sosiaalitapauksia eli sellaisia, joiden omistaja on kuollut, joutunut johonkin laitokseen tms.

* viranomaisten huostaanottamia

* tahallisesti loukutettuja kotikissoja

* tai pahimmassa tapauksessa sama kissa on kirjattu kahdesti. jos se on siirretty löytöeläintalolta toiselle.

2.9. Miksi kissa saisi ulkoilla vapaana, kun koira, hevonen tai lehmäkään ei saa?

KOSKA KISSA EI OLE KOIRA, HEVONEN EIKÄ LEHMÄ - KISSA ON KISSA. Vapaana ulkoileva kissa ei aiheuta vaaraa ihmisille eikä muille lemmikeille. Jos tavoitteena on tehdä kissasta koira, niin miksi kissa ei saisi liikkua vapaana edes omistajansa pihalla, kun koira saa ja lisäksi koira saa liikkua vapaana muuallakin maanomistajan luvalla. Kissoillekin pitää sitten rakentaa kissapuistoja ja kissametsiä kuten koirilla on. Ainoa yhteinen tarve on saada liikkua ja ulkoilla!

2.10. Kissojen vapaasta ulkoilusta koituu yhteiskunnalla kustannuksia – EI KOIDU

Itse asiassa kävisi päinvastoin eli jos kissojen vapaa ulkoilu kielletään, siitä seuraisi ennennäkemätön rikosilmoitusten tehtailu ja valtava lisätyömäärä valvontaeläinlääkäreille ja poliiseille. Miten poliiseilla riittäisi resurssit jahdata vapaana ulkoilevia kissoja ja etsiä niiden omistajia?  Kuntien pitäisi pestata lisää valvontaeläinlääkäreitä ja perustaa rankkureiden virkoja. Lisäksi kunnille koituisi lisäkustannuksia löytöeläinten määrän kasvusta ja löytöeläintalojen laajentamisista.

Jos päästäisiin eroon vapaana ulkoilevia kissoja koskevista aiheettomista eläinsuojeluilmoituksista ja turhista kotikissojen loukuttamisista sekä kotikissojen viemisestä löytöeläintaloihin, säästettäisiin viranomaisten resursseja ja löytöeläinten tallessapitokuluja.

 

2.11. Muissakin maissa samansuuntaisia lakihankkeita – EI OLE: TILANNE EU-MAISSA SEKÄ BRITANNIASSA, NORJASSA JA SVEITSISSÄ

Kissalla on vapaa liikkumisoikeus kaikissa EU-jäsenvaltiossa sekä Britanniassa, Norjassa ja Sveitsissä. EU linjasi vuonna 2019 seuraavasti: Euroopan Unionin mukaan kissojen kytkeminen kieltäisi ihmiskunnan karvaiselta ystävältä sen luovuttamattoman oikeuden vaeltaa (Cats to be put on leashes? – EU says NO).

Suomi on siis ainoa EU-maa, jossa on näin ehdottomasti kyseenalaistettu kissojen ikiaikainen oikeus liikkua vapaana. Kissojen kiinnipitoa vaativat tahot eivät selvästikään ymmärrä eivätkä kunnioita kissan lajityypillisiä tarpeita eikä sen roolia tehokkaana biologisena jyrsijöiden torjujana.

Muissa Pohjoismaissa kissojen arvo tunnistetaan ja esim. autoilijoille pystytetään varovaisuuteen kehottavia kylttejä seuduilla, joissa kissat liikkuvat aktiivisesti. Trollhättanissa Luffar-Lasse kissa on suuri julkkis, joka vaeltaa päivittäin kaupungin keskustaan ja jonka kotiin kuljettamisesta kilpaillaan. Kissasta on tehty suosittu tv-sarja ja julkkiskissaa tullaan tapaamaan ulkomailta asti. Britanniassa pääministerin virka-asunnossa Larry 19 v on vastaanottanut kaikki valtiovieraat jo kuuden eri pääministerin kaudella. Kreikassa ja Kyproksella voi anoa lupaa saadakseen virallisen katukissojen hoitajan tittelin itselleen.

2.12. Puhuiko poliisi palturia kuulemistilaisuudessa – KYLLÄ!

Kun kuunteli kuulemistilaisuudessa esiintyneen poliisin puhetta, tuli väistämättä mieleen kysymys: MISSÄ ON POLIISIN LAINKUULIAISUUS? – Se osoitti, että yhdistyksemme syyskuussa sisäministerille lähettämä kirjelmä poliisien laintuntemuksen lisäämisestä oli todella aiheellinen. On arveluttavaa, jos poliisin henkilökohtainen asenne ja mielipide vaikuttaa lakien tulkintaan.

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullola osoitti olevansa ainoa asiantuntija, joka hallitsee kaikki kissoja koskevat lait ja niiden tulkinnat! Lisäksi ministeriön juristi Karin Cederlöf on paras kertomaan mitä vieraslajilaki tarkoittaa kissan kohdalla.

3. KISSAN VAPAAN ULKOILUN HYÖDYT

Kissat ovat mestarillisia rottien, hiirien ja myyrien pyydystämisessä ja siksi niillä on tärkeä rooli sekä maaseudulla että taajamissa. Jo kissojen jättämä hajujälki toimii jyrsijöiden karkotteena. Vapaa ulkoilu on tärkeää kissalle myös sen oman fyysisen ja henkisen terveyden kannalta. Kissa on itsenäinen, omilla ehdoillaan elävä eläin, jonka vaistoihin kuuluu liikkuminen, reviirin tutkiminen ja saalistus. Nämä tarpeet eivät katoa, vaikka kissa eläisi kodin seinien sisällä. Vapaa ulkoilu mahdollistaa kissalle sen lajityypillisen käyttäytymisen: hajujen, äänien ja liikkeen tutkimisen, lintujen ja hyönteisten tarkkailun, puissa kiipeilyn ja reviirin hallinnan. Vapaana ulkoillessaan kissa saa liikuntaa, lievitystä stressiin ja mahdollisuuden säilyttää luonnolliset käyttäytymismallinsa.

Kodin omaavat kissat ovat valtaosin leikattuja ja rokotettuja. Vapaana ulkoilevat kissat toimivat myös punkkitautien torjujina pyydystäessään myyriä.

4. KISSAA KOSKEVIEN LAKIEN MUUTOSTARVE

Nykyisissä kissojen vapaata ulkoilua koskevissa laeissa ei ole mitään epäselvää. Järjestyslain mukaan kissalla on oikeus liikkua vapaana muutamia rajoitettuja alueita lukuun ottamatta. Eläinten hyvinvointilain perusteella vapaana ulkoilevaa kissaa ei pidetä kissan hylkäämisenä. Vieraslajilain mukaan kissan ulkoileminen vapaana ei tarkoita sitä, että se olisi päästetty luontoon.

Eläinsuojelun yleisellä agendalla pyritään takaamaan eri eläinlajeille mahdollisuus ulkoiluun ja lajityypilliseen käyttäytymiseen. Mikäli aloite hyväksyttäisiin, kissojen elämä typistettäisiin pehmolelun rooliin. Kissoja ”ulkoilutetaan” jo nyt lastenrattaissa, vaikka tällainen ratkaisu ei vastaa kissan luontaista liikkumistarvetta eikä siten edistä sen hyvinvointia.

Emme kannata myöskään paluuta entiseen eli siihen järjestelmään, jossa vallitsi kuntien sekava järjestyssääntöviidakko. Nykyinen järjestyslaki säädettiin juuri siksi, että se yhtenäisti käytännöt.

Jos jotain kissoja koskevista laeista haluaa muuttaa, niin 

• Kotikissojen turhat loukutukset ja kyyditsemiset talteenottopaikoille tulee kriminalisoida.

• Mitään kissoja ei saisi tappaa suoraan loukkuihin, koska moni kotikissa stressaantuu loukussa niin, että se saatetaan tulkita villiintyneeksi kissaksi.

• Kissojen tappamisesta pitäisi säätää maksimirangaistus.

• Kaikkien kissojen pitäisi päästä ulos eli pitäisi kieltää kissojen pito pelkästään sisäkissoina tai liian pienissä asunnoissa vailla ulkoilumahdollisuutta tai vähintäänkin määrittää sisäkissan hyvinvointia koskevat edellytykset.

• Kissaa ei pitäisi luokitella millään kriteereillä vieraslajiksi, koska kissa on ollut ihmisen kotieläin/lemmikki jo ainakin 1000 vuotta. EU-tasollahan kissa ei ole vieraslaji muualla kuin Suomessa ja Tanskassa sekä Madeiralla.

• Jos oikeasti halutaan vähentää kissapopulaatioiden määriä ja hylkäämisiä, niin sterilointikampanjat ja sirutus/rekisteri ovat tehokkaiksi todetut keinot, jotka ovat laajalti käytössä muualla Euroopassa.

Kissojen oikeudet ry vastustaa jyrkästi kansalaisaloitteen vaatimuksia kissojen kiinnipidosta. 

Kissa on elellyt ihmisen matkassa maassamme jo yli tuhat vuotta vilja-aittojen vartijana ja lemmikkinä. Kautta historian kissalla on Suomessa ollut ikiaikainen oikeus liikkua vapaana.

Uskomme, että maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenillä ja kansanedustajilla on vielä tallella maalaisjärki ja aloite tulee hylätyksi.

lausunnon LIITTEET

1. Lintukatoa aiheuttavat tekijät

2. Lait muissa Euroopan maissa, Sveitsissä ja Britanniassa

3. Kissojen saalistustutkimus 2026