Lintukuolemia aiheuttavat ihmisen toimet

hrousi
Apr 8
3 min read

Updated: Apr 17

Kuva: Heta Rousi

Heta Rousi, filosofian tohtori

Kissojen oikeudet ry varapuheenjohtaja

Eniten lintujen ennenaikaista kuolleisuutta ja lintukatoa aiheuttavat muun muassa maankäyttö, kuten maa- ja metsätalous, sekä ilmastonmuutos, hyönteiskato ja ympäristön kemikalisoituminen.

Alla on listattu huomattavimpia ihmisen aiheuttamia lintukuolleisuuden ja lintujen vähenemisen syitä. Useiden huomattavimpien lintujen ennenaikaista kuolleisuutta tai lukumäärän vähenemistä aiheuttavien tekijöiden vaikutusta kuolemien lukumääriin on vaikeaa, ellei mahdotonta, arvioida. Esimerkiksi maankäytön ja ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutukset lintujen ennenaikaiseen kuolemaan voidaan mitata vähintään miljoonissa (jopa miljardeissa; Yli-intendentti, FT Aleksi Lehikoinen, suullinen tiedonanto). Lisäksi maankäyttö ja ilmastonmuutos voivat rajoittaa voimakkaasti populaatioiden kasvua, jos tarjolla ei ole enää riittävästi sopivia elinympäristöjä ja ravintoa.

Listatut tekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Luvut ovat suomalaisia lukuja, jollei toisin ilmoiteta. Tärkeimmät lintujen kuolleisuutta aiheuttavat tekijät on lihavoitu. Lopussa on yleistajuisia lähteitä, jotka toimivat viitteinä ilmoitettuihin lukuihin. (Kyseessä ei ole täydellinen listaus).

Maankäyttö (suuruusluokka vähintään kymmenissä tai sadoissa miljoonissa)

Maatalous (mm. maaseudun, peltoviljelyn ja karjatalouden muutokset, maatalouskoneet)

Metsätalous (vuosina 1988-1997 kesähakkuissa tuhoutui arviolta noin 35 000 pesää vuodessa, nykyisin jopa 100 000 vuodessa; metsien hakkuiden aiheuttamaa kokonaiskuolleisuutta, mm. habitaattikadon seurauksena, ei tiedä kukaan, mutta kyse lienee miljoonista linnuista vuosittain).

Soiden kuivatus/ojitus

Rakentaminen

Tuulivoimalat (Espanjassa jopa 6―18 miljoonaa lintua ja lepakkoa)

Sähkölinjat (jopa 200 000)

Kaivokset ja räjäytykset kaivoksilla

Padel-kenttien lasiseinämät

Golf-kentät

Läpinäkyvät meluesteet

Sillat ja kaiteet

Ilmastonmuutos (suuruusluokka vähintään kymmenissä tai sadoissa miljoonissa)

Elinolosuhteiden huononeminen (mm. kuivuus, äärilämpötilat, rankkasateet)

Lintuinfluenssa (alunperin levinnyt siipikarjasta; pelkästään yhden joen varrella Norjassa 6000 kuollutta lintua).

Salmonella

Muut ihmisen toimien johdosta leviävät taudit

Jyrsijämyrkyt sekä muut ympäristö- ja eliömyrkyt (noin 14 milj. lintua vuodessa saattaa kuolla myrkytetyn ravinnon vuoksi).

Vieraspedot

Minkki (Ei arvioita vuotuisista määristä, mutta voi tappaa kerralla jopa kymmeniä lintuja).

Isorotta (Syövät pieniä lintuja ja lintujen munia. Ei arvioitu määriä, mutta tiedetään, että rotta voi olla erittäin haitallinen lintupopulaatioille mm. saarissa).

Supikoira

Villiintynyt kissa [Kissojen oikeudet saalistilastotiedotteen mukaan kotikissa saalistaa keskimäärin 0.26 lintua kuukaudessa. Suomessa on tilastokeskuksen mukaan noin 590 000 kissaa Suomen_kissalukumäärä_Tilastokeskus. Jos vapaasti saalistamaan pääseviä kissoja olisi Suomessa noin 200 000, saalistaisivat Suomen kissat keskimäärin 624 000 lintua vuodessa. Suomessa talvi rajoittaa voimakkaasti kissojen saalistusta ja monet kissat eivät juuri ulkoile tai saalista kylmällä ja pakkasella. Osa ulkoilevista kissoista ei saalista lainkaan ja nämä kissat on laskettu mukaan Kissojen oikeudet saalistilastoon, mutta ei Birdlifen saalistilastoon. Arvio on huomattavasti pienempi kuin Birdlifen 3 000 000 lintua vuodessa. Arvioissa ei ole otettu huomioon monia tekijöitä, kuten mm. kompensaatiota, joka aiheutuu kissojen saalistamien pienpetojen poistumasta; sama pätee myös moniin muihin petoihin. Kissojen saaliseläimistä mm. rotta ja orava syövät mm. lintujen munia ja poikasia. Vieraslajilain (https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/1709) mukaan kotikissaa, koiraa tai frettiä ei lueta Suomessa vieraisiin petoeläimiin. Kotikissa ei siis ole haitallinen vieraslaji. Täysin villiintynyt kissa, joka saa kaiken ravintonsa luonnosta, luokitellaan haitalliseksi].

Ikkunat (n. 4―8 milj.)

Liikenne (n. 4 milj.)

Keinovalot

Lentokonetörmäykset

Lentokentät (Suomessa ammutaan vuosittain satoja lintuja yksittäisillä lentokentillä lentoturvallisuuden takaamiseksi. Joukossa on myös uhanalaisia lajeja).

Ilotulitukset

Metsästys (v. 2023 yht. 645 324 riistalintua; lukuun ei ole laskettu mukaan mm. naakkoja, lokkeja, rastaita ja muita ihmisen toisinaan ns. haittalinnuiksi kokemia lintuja. Metsästyksen osuus kanalintujen kuolemasta on arviolta 15 %).

Salametsästys

Saasteet ja kemikalisoituminen (ml. muovisaaste)

Rannoille ajautuneet kalaverkot

Torjunta-aineet

Öljyonnettomuudet, eniten tutkittu öljyvahinko on Exxon Valdez Alaska, 1989 ( ainakin 250 000 merilintua kuoli tässä onnettomuudessa). Pieniä öljyvahinkoja ja -vuotoja tapahtuu merillä jatkuvasti, eikä kukaan tiedä niiden kokonaisvaikutusta lintujen kuolleisuuteen. Tahriuduttuaan öljyyn lintu kuolee todennäköisesti hypotermiaan.

Ajettavat ruohonleikkurit

Vertailun vuoksi: