top of page
Search

Lintukuolemia aiheuttavat ihmisen toimet

Updated: 23 hours ago

Kuva: Heta Rousi


Heta Rousi, filosofian tohtori

Kissojen oikeudet ry varapuheenjohtaja


Lintukuolemia aiheuttavat ihmisen toimet


Alla on listattu huomattavimpia ihmisen aiheuttamia lintukuolleisuuden ja lintujen vähenemisen syitä. Useiden huomattavimpien lintujen ennenaikaista kuolleisuutta tai lukumäärän vähenemistä aiheuttavien tekijöiden vaikutusta lintukantoihin on vaikeaa, ellei mahdotonta, arvioida. Esimerkiksi maankäytön ja ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutukset lintujen vähenemiseen Suomessa voidaan mitata vähintään miljoonissa, jopa kymmenissä tai sadoissa miljoonissa (Yli-intendentti, FT Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, suullinen tiedonanto). Maankäyttö ja ilmastonmuutos voivat rajoittaa voimakkaasti populaatioiden kasvua, jos tarjolla ei ole enää riittävästi sopivia elinympäristöjä ja ravintoa.


Eniten lintujen ennenaikaista kuolleisuutta ja lintukatoa aiheuttavat muun muassa maankäyttö, kuten maa- ja metsätalous ja niiden muutokset, sekä ilmastonmuutos, hyönteiskato ja ympäristön kemikalisoituminen.


Listatut tekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Luvut ovat suomalaisia lukuja, jollei toisin ilmoiteta. Tärkeimmät lintujen kuolleisuutta aiheuttavat tekijät on lihavoitu. Lopussa on pääasiassa yleistajuisia lähteitä, jotka toimivat viitteinä ilmoitettuihin lukuihin. Lista voi päivittyä ajan saatossa, kun lintujen kuolleisuutta aiheuttavista tekijöistä saadaan lisää tietoa.


Maankäyttö  (suuruusluokka vähintään miljoonissa).

 

-      2—4Metsätalous (vuosina 1988—1997 kesähakkuissa tuhoutui arviolta noin 35 000 pesää  vuodessa, nykyisin todennäköisesti enemmän. Metsien hakkuiden aiheuttamaa kokonaiskuolleisuutta, mm. habitaattikadon seurauksena, ei tiedä kukaan, mutta kyse lienee miljoonista linnuista vuosittain).


-  4,26Metsätalouden seurannaisvaikutukset, kuten soiden kuivatus/ojitus ja vesien tummuminen metsien ravinnevalumien seurauksena. Vaikuttaa suolinnustoon sekä vesilinnustoon. Vaikutukset vesilintuihin aiheutuvat heikentyneen näkyvyyden seurauksista lintujen ravinnonsaantiin.


  -    1Maatalouden muutosten vaikutukset liittyen muun muassa maatalousalueiden ympäristömuutoksiin, jotka johtuvat esimerkiksi peltoviljelyn ja karjatalouden muutoksista. Peltoviljely on muuttunut ratkaisevasti viimeisten vuosisatojen aikana, kun isot maatalouskoneet ovat korvanneet härät ja hevoset kyntämisessä ja muussa maatyössä. Maatalouskoneet voivat aiheuttaa muun muassa pesätuhoja pesiville peltolinnuille. Maanviljelyyn käytetyt maa-alat ovat myös laajentuneet huomattavasti ja peltojen reunoilla ja väleissä on vähemmän pensaikkoja ja metsiä. Lisäksi eräät maataloudessa käytettävät hyönteisten ja rikkakasvien torjunta-aineet, kuten neonikotinoidit, aiheuttavat hyönteiskatoa ja lisäksi näännyttävät niille suoraan altistuneita lintuja nälkään. Näin ne vaikuttavat erittäin negatiivisesti hyönteisiä ja viljelykasvien siemeniä ravintonaan käyttäviin lintuihin. Myös karjatalous on muuttunut ratkaisevasti, kun kotieläimiä pidetään huomattavasti vähemmän laiduntamassa kuin esimerkiksi 1900-luvun alussa ja puolivälissä. Laiduntavat lehmät, lampaat, vuohet ja hevoset niittävät luonnonmukaisesti, ylläpitäen monimuotoisia niittyjä. Luonnonmukaisesti laidunnetut niityt tarjoavat runsaasti hyönteisravintoa lukuisille linnuille. Lisäksi laiduntavien eläinten lanta tarjoaa ravintoa selkärangattomille ja auttaa ylläpitämään monimuotoista linnustoa. Esimerkiksi kottaraiselle lehmän lantaa syövät kovakuoriaiset ovat tärkeää ravintoa.


 -   Rakentaminen


-       7Tuulivoimalat (Espanjassa jopa 6—8 miljoonaa lintua ja lepakkoa).


 -      14Sähkölinjat (jopa 200 000).     


 -       Kaivokset


 -       Padel-kentät


 -       Golf-kentät


 -       Läpinäkyvät meluesteet


 -       Sillat ja kaiteet

  

5Ilmastonmuutos (Enenevässä määrin syyllinen luonnon köyhtymiseen; suuruusluokka vähintään miljoonissa).


 -  Elinolosuhteiden huononeminen (mm. kuivuus, äärilämpötilat, rankkasateet).


  • 32Aiheuttaa vesistöissä lisääntyviä helleaaltoja ja äärilämpötiloja. Näistä seuraa vesielinympäristöjen köyhtymistä ja biodiversiteettikatoa, jolla on vakavia vaikutuksia myös vesilinnustoon.


38—40Vesistöjen rehevöityminen muun muassa maa- ja metsätalouden ravinteiden ja jätevesien vuoksi uhkaa etenkin avovesillä eläviä vesilintuja, kuten tukkasotkaa. Rehevöityminen muuttaa vesistön ravintoketjua ja heikentää selkärangattomien eliöiden sekä kalojen kantoja. Tämä vaikuttaa erittäin negatiivisesti pohjaeläimiä, muita veden selkärangattomia ja kaloja syöviin lintuihin. Monien vesilintujen kannat ovat laskeneet 90-luvulta lähtien voimakkaasti. Samentamalla vettä, rehevöityminen myös heikentää vesieläimiä saalistavien lintujen saalistusmenestystä. Ilmastonmuutos pahentaa rehevöitymistä, koska sateisuus ja etenkin talvisateet lisääntyvät Suomessa sen johdosta, jonka vuoksi enemmän ravinteita huuhtoutuu vesistöihin.

  

23Lintuinfluenssa (alunperin levinnyt siipikarjasta; pelkästään yhden joen varrella Norjassa 6000 kuollutta lintua).

 

24Salmonella

 

Muut ihmisen toimien johdosta leviävät taudit

 

33—35Jyrsijämyrkyt sekä muut ympäristö- ja eliömyrkyt, kuten neonikotinoidit ja lyijy. (Erityisesti jyrsijöitä syövät petolinnut altistuvat jyrsijämyrkyille. Erilaiset myrkyt voivat aiheuttaa satojen miljoonien lintujen kuoleman maailmanlaajuisesti vuosittain; arviossa käytetty avuksi myös tekoälyä).

  

Vieraspedot ja ihmisen lemmikit


 -       Minkki (Ei arvioita vuotuisista määristä, mutta voi tappaa kerralla jopa kymmeniä lintuja).


 -      Isorotta (Syövät pieniä lintuja ja lintujen munia. Ei arvioitu määriä, mutta tiedetään, että rotta voi olla erittäin haitallinen lintupopulaatioille mm. saarissa).

 

-       Supikoira (Minkin ohella eniten etenkin vesilintuihin vaikuttava vieraspeto).



-      Kissa [Kissojen oikeudet saalistilastotiedotteen mukaan kotikissa saalistaa keskimäärin 0.21 lintua kuukaudessa. Suomessa on tilastokeskuksen mukaan noin 590 000 kissaa Suomen_kissalukumäärä_Tilastokeskus. Jos vapaasti saalistamaan pääseviä kissoja olisi Suomessa noin 200 000, saalistaisivat Suomen kissat keskimäärin 504 000 lintua vuodessa. Osa kissoista ei saalista lainkaan ja nämä kissat on laskettu mukaan Kissojen oikeudet saalistilastoon, mutta ei Birdlifen saalistilastoon. Arvio on huomattavasti pienempi kuin Birdlifen 3 000 000 lintua vuodessa. Arvioissa ei ole otettu huomioon monia tekijöitä, kuten mm. kompensaatiota, joka aiheutuu kissojen saalistamien pienpetojen poistumasta; sama pätee myös moniin muihin petoihin. Kissojen saaliseläimistä mm. rotta ja orava syövät myös lintujen munia ja poikasia. Lisäksi kotikissa ei ole haitallinen vieraslaji. Täysin villiintynyt kissa, joka saa kaiken ravintonsa luonnosta, luokitellaan haitalliseksi].

 

- Koira (vapaasti liikkuvat koirat voivat aiheuttaa linnuille häiriötä erityisesti pesimäaikana, sekä saaliistaa maassa pesiviä lintuemoja ja lintujen poikasia, vapaina ollessaan. Ne voivat myös esimerkiksi murskata lintujen munia).

 

 8—13Ikkunat (n. 4—8 milj.).

 

6Liikenne (n. 4 milj.).

 

22Keinovalot

 

15Lentokonetörmäykset

 

16,33Ilotulitukset (Aiheuttivat, todennäköisesti, yli 1000 linnun kuoleman laittomassa ilotulituksessa Arkansasissa vuonna 2011).

 

17,18Metsästys (v. 2023 yht. 645 324 riistalintua; lukuun ei ole laskettu mukaan mm. naakkoja, lokkeja, rastaita ja muita ihmisen toisinaan ns. haittalinnuiksi kokemia, ja tappamia, lintuja. Metsästyksen osuus kanalintujen kuolemasta on arviolta 15 %).

 

-       Salametsästys

 

Saasteet ja kemikalisoituminen (ml. muovisaaste).


32Ylikalastus

 

27Lokkilintujen, kuten naurulokkien ja tiirojen väheneminen vaikuttaa myös muiden vesilintujen määriin negatiivisesti (vesilinnut valitsevat usein pesäpaikkansa lokkiyhdyskuntien seasta, koska lokit puolustavat pesiään tehokkaasti ja antavat suojaa myös muille linnuille petojen saalistusta vastaan).

 

38Rannoille ajautuneet kalaverkot ja vesissä ajelehtivat haamuverkot, sekä rannoille nielu auki jätetyt katiskat.


36 Kalankasvatuksessa merivesialtaiden suojaverkot tappavat muun muassa harmaahaikaroita ja lokkeja, jotka tulevat pyydystämään kaloja.


30Vesillä liikennöivät moottorialukset, kuten laivat, moottoriveneet ja vesiskootterit. Liikkuessaan vesillä moottoriajoneuvolla, etenkin vesilintujen pesimäaikaan keväällä ja kesällä, ihminen voi häiritä niiden pesintää. Toistuvat häiriöt pesiville linnuille vievät niiltä energiaa, joka on pois munien ja poikasten hoidosta ja altistavat myös munia ja poikasia pedoille. Moottoriajoneuvot vesillä voivat häiritä lintuja muun muassa niiden aiheuttaman melun ja veden samenemisen vuoksi. Lisäksi, jos pilssivedet päästetään suoraan veteen, rehevöittävät ja saastuttavat ne vesilintujen elinympäristöä. Tällä voi olla suoria negatiivisia vaikutuksia, sekä ravintoeliöiden kautta heijastuvia negatiivisia vaikutuksia, vesilintuihin.

 

25Öljyonnettomuudet, eniten tutkittu Exxon Valdez Alaska 1989 (Exxon Valdezin öljyonnettomuudessa Alaskassa 1989 kuoli 250 000 merilintua).

 

Ajettavat ruohonleikkurit

 

28Melu ja ympäristön häiriötekijät (Linnut nukkuvat tavallisesti toinen silmä auki. Jos niille kertyy univelkaa, ne joutuvat kuitenkin nukkumaan sikeästi molemmat silmät suljettuina ja voivat siten altistua enemmän petojen saalistukselle. Ympäristön häiriötekijät kuten melu voivat aiheuttaa linnuille ylimääräistä stressiä ja univelkaa).


37Rokkikonsertit (Esim. lintujen pesimäaikaan järjestettävä Ruisrock Turussa voi tappaa kymmeniä tai satoja linnunpoikasia vuosittain)

 

Vertailun vuoksi:


Välimeren alueen pikkulintupyynti (25 milj.) 


41Välimeren alueen yöllinen oliivinkeruu (aiheuttaa pelkästään Andalusiassa noin 2,6 laululinnun kuoleman vuosittain.

 

19Itä-Aasian salametsästys (noin 6000 naurusarvinokkaa)

 

20—21Laiton lintujen lemmikkikauppa (tuhansia lintuja vuosittain)


31Ylikalastus, joka on aiheuttanut kymmenien tuhansien afrikanpingviinien nääntymisen nälkään Etelä-Afrikassa.

 

 Lähteitä:

 

1Maatalous:

 

 

Metsätalous ja metsien muuttuminen:

 

 

 

 

 

Soiden kuivattaminen:

 


Vesistöjen rehevöityminen:




40Muuttuva ilmasto ja vesistöjen rehevöityminen säätelevät vesilintukantoja | Luonnontieteellinen keskusmuseo https://share.google/IpbOfD5LhlcSz9Tn6


Ilmastonmuutos:

 


 

Liikenne:

 

 

Tuulivoimaloiden aiheuttamista lintukuolemista:


 

Rakennus- ja ikkunatörmäyksistä:

 

 

 

 

 

 

 

Sähkölinjat:

 

 

Lentokonetörmäyksistä:

 

 

Ilotulitteiden vaikutuksista: 

 


 

Melu ja muut ympäristön häiriötekijät:

 

 

Metsästyksestä:

 

 

 

Lintujen salametsästyksestä Itä-Aasiassa:

 

 

Laiton lintujen lemmikkikauppa:

 

 

 

Keinovaloista:

 

 

Lintuinfluenssasta:

 

 

Salmonellasta:

 

  

Öljyonnettomuuksista:

 


Moottoriveneilyn vaikutuksista vesilintuihin:



Ylikalastus:




Kala-altaiden suojaverkot:



Haamuverkoista:


Haamuverkoista on haittaa ympäristölle 

Itämeri 


Jyrsijämyrkyt:


33A review: poisoning by anticoagulant rodenticides in non-target animals globally - PMC https://share.google/bhFCi5k5orYF0U0UX



Lyijy:



Neonikotinoidit:



Rokkikonserteista:


37Ruisrock tappaa suuria määriä linnunpoikasia vuosittain – Järjestäjä ei halua siirtää https://share.google/71DFjEgUuwqxx4Z6Y


Välimeren alueen koneellisesta oliivinkeruusta:


41Does olive harvesting cause bird deaths? | Ethical Consumer https://share.google/vyLE8LEbL67GBE6d8





 
 
bottom of page