top of page

Lintukuolemia aiheuttavat ihmisen toimet

Updated: Nov 5

Kuva: Heta Rousi


Heta Rousi, filosofian tohtori

Kissojen oikeudet ry varapuheenjohtaja


Eniten lintujen ennenaikaista kuolleisuutta ja lintukatoa aiheuttavat muun muassa maankäyttö, kuten maa- ja metsätalous, sekä ilmastonmuutos, hyönteiskato ja ympäristön kemikalisoituminen. 


Alla on listattu huomattavimpia ihmisen aiheuttamia lintukuolleisuuden ja lintujen vähenemisen syitä. Useiden huomattavimpien lintujen ennenaikaista kuolleisuutta tai lukumäärän vähenemistä aiheuttavien tekijöiden vaikutusta lintukantoihin on vaikeaa, ellei mahdotonta, arvioida. Esimerkiksi maankäytön ja ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutukset lintujen ennenaikaisiinn kuolemiin voidaan mitata vähintään miljoonissa (jopa miljardeissa; Yli-intendentti, FT Aleksi Lehikoinen, suullinen tiedonanto). Lisäksi maankäyttö ja ilmastonmuutos voivat rajoittaa voimakkaasti populaatioiden kasvua, jos tarjolla ei ole enää riittävästi sopivia elinympäristöjä ja ravintoa.


Listatut tekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Luvut ovat suomalaisia lukuja, jollei toisin ilmoiteta. Tärkeimmät lintujen kuolleisuutta aiheuttavat tekijät on lihavoitu. Lopussa on yleistajuisia lähteitä, jotka toimivat viitteinä ilmoitettuihin lukuihin. (Kyseessä ei ole täydellinen listaus).


Lintukuolemia aiheuttavat ihmisen toimet


Eniten lintujen ennenaikaista kuolleisuutta ja lintukatoa aiheuttavat maankäyttö, kuten metsä- ja maatalous ja niiden muutokset vuosikymmenien saatossaseurannaisvaikutuksineen, sekä alati pahenevana tekijänä ilmastonmuutos, hyönteiskato ja ympäristön kemikalisoituminen.

 

Alla on listattu huomattavimpia ihmisen aiheuttamia lintukuolleisuuden ja lintujen vähenemisen syitä. Useiden huomattavimpien lintujen ennenaikaista kuolleisuutta tai lukumäärän vähenemistä aiheuttavien tekijöiden vaikutusta lintukantoihin on vaikeaa, ellei mahdotonta arvioida. Esimerkiksi maankäytön ja ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset lintuihin voidaan Suomessakin arvioida kymmenissä miljoonissa.

 

Luvut ovat suomalaisia lukuja, jollei toisin ilmoiteta.


Maankäyttö  (suuruusluokka vähintään miljoonissa)

 

 -      2,3,4Metsätalous (vuosina 1988-1997 kesähakkuissa arviolta noin 35 000 pesää  vuodessa, nykyisin todennäköisesti enemmän; metsien hakkuiden aiheuttamaa kokonaiskuolleisuutta, mm. habitaattikadon seurauksena, ei tiedä kukaan, mutta kyse lienee miljoonista linnuista vuosittain).


 -       4,26Metsätalouden seurannaisvaikutukset, kuten soiden kuivatus/ojitus ja vesien tummuminen metsien ravinnevalumien seurauksena. Vaikuttaa suolinnustoon sekä vesilinnustoon. Vaikutukset vesilintuihin aiheutuvat heikentyneen näkyvyyden seurauksista lintujen ravinnonsaantiin.


  -       1Maatalous (mm. maaseudun, peltoviljelyn ja karjatalouden muutokset, maatalouskoneet)


 -       Rakentaminen


- 7Tuulivoimalat (Espanjassa jopa 6―18 miljoonaa lintua ja lepakkoa)     


 -       14Sähkölinjat (jopa 200 000)     


 -       Kaivokset


 -       Padel-kentät


 -       Golf-kentät


 -       Läpinäkyvät meluesteet


 -       Sillat ja kaiteet

  

5Ilmastonmuutos (Enenevässä määrin syyllinen luonnon köyhtymiseen; suuruusluokka vähintään miljoonissa)


 -       Elinolosuhteiden huononeminen (mm. kuivuus, äärilämpötilat, rankkasateet)

  

23Lintuinfluenssa (alunperin levinnyt siipikarjasta; pelkästään yhden joen varrella Norjassa 6000 kuollutta lintua).

 

24Salmonella

 

Muut ihmisen toimien johdosta leviävät taudit

 

Jyrsijämyrkyt sekä muut ympäristö- ja eliömyrkyt (noin 14 milj. lintua vuodessa saattaa kuolla myrkytetyn ravinnon vuoksi).

  

Vieraspedot ja ihmisen lemmikit


 -       Minkki (Ei arvioita vuotuisista määristä, mutta voi tappaa kerralla jopa kymmeniä lintuja).


 -      Isorotta (Syövät pieniä lintuja ja lintujen munia. Ei arvioitu määriä, mutta tiedetään, että rotta voi olla erittäin haitallinen lintupopulaatioille mm. saarissa).

 

-       Supikoira (Minkin ohella eniten etenkin vesilintuihin vaikuttava vieraspeto).

 

- Kissa [Kissojen oikeudet saalistilastotiedotteen mukaan kotikissa saalistaa keskimäärin 0.26 lintua kuukaudessa. Suomessa on tilastokeskuksen mukaan noin 590 000 kissaa Suomen_kissalukumäärä_Tilastokeskus. Jos vapaasti saalistamaan pääseviä kissoja olisi Suomessa noin 200 000, saalistaisivat Suomen kissat keskimäärin 624 000 lintua vuodessa. Osa kissoista ei saalista lainkaan ja nämä kissat on laskettu mukaan Kissojen oikeudet saalistilastoon, mutta ei Birdlifen saalistilastoon. Arvio on huomattavasti pienempi kuin Birdlifen 3 000 000 lintua vuodessa. Arvioissa ei ole otettu huomioon monia tekijöitä, kuten mm. kompensaatiota, joka aiheutuu kissojen saalistamien pienpetojen poistumasta; sama pätee myös moniin muihin petoihin. Kissojen saaliseläimistä mm. rotta ja orava syövät mm. lintujen munia ja poikasia. Lisäksi kotikissa ei ole haitallinen vieraslaji. Täysin villiintynyt kissa, joka saa kaiken ravintonsa luonnosta, luokitellaan haitalliseksi].


- Koira (koirat voivat aiheuttaa linnuille häiriötä erityisesti pesimäaikana, sekä saaliistaa etenkin isompia lintuja vapaina ollessaan).

 

 8―13Ikkunat (n. 4―8 milj.)

 

6Liikenne (n. 4 milj.)

 

22Keinovalot

 

15Lentokonetörmäykset

 

16Ilotulitukset

 

17,18Metsästys (v. 2023 yht. 645 324 riistalintua; lukuun ei ole laskettu mukaan mm. naakkoja,   lokkeja, rastaita ja muita ihmisen toisinaan ns. haittalinnuiksi kokemia lintuja. Metsästyksen osuus kanalintujen kuolemasta on arviolta 15 %).

 

-       Salametsästys

 

Saasteet ja kemikalisoituminen (ml. muovisaaste)

 

27Lokkilintujen, kuten naurulokkien ja tiirojen väheneminen vaikuttaa myös muiden vesilintujen määrin negatiivisesti (vesilinnut valitsevat usein pesäpaikkansa lokkiyhdyskuntien seasta, koska lokit puolustavat pesiään tehokkaasti ja antavat suojaa myös muille linnuille petojen saalistusta vastaan).

 

Rannoille ajautuneet kalaverkot

 

Muut torjunta-aineet

 

25Öljyonnettomuudet, eniten Exxon Valdez Alaska 1989 (Esim. Exxon Valdezin öljyonnettomuudessa Alaskassa 1989 kuoli 250 000 merilintua).

 

Ajettavat ruohonleikkurit

 

28Melu ja ympäristön häiriötekijät (Linnut nukkuvat tavallisesti toinen silmä auki. Jos niille kertyy univelkaa, ne joutuvat kuitenkin nukkumaan sikeästi molemmat silmät suljettuina ja voivat siten altistua enemmän petojen saalistukselle. Ympäristön häiriötekijät kuten melu voivat aiheuttaa linnuille ylimääräistä stressiä ja univelkaa).

 

 Vertailun vuoksi:


Välimeren alueen pikkulintupyynti (25 milj.) 

 

19Itä-Aasian salametsästys (noin 6000 naurusarvinokkaa)

 

20,21Laiton lintujen lemmikkikauppa (tuhansia lintuja vuosittain)

 

 Lähteitä:

 

1Maatalous:

 

 

Metsätalous ja metsien muuttuminen:

 

 

 

 

 

 

Soiden kuivattaminen:

 

 

Ilmastonmuutos:

 

 

Liikenne:

 

 

Tuulivoimaloiden aiheuttamista lintukuolemista:

 

Rakennus- ja ikkunatörmäyksistä:

 

 

 

 

 

 

 

Sähkölinjat:

 

 

Lentokonetörmäyksistä:

 

 

Ilotulitteiden vaikutuksista: 

 

 

Melu ja muut ympäristön häiriötekijät:

 

 

Metsästyksestä:

 

 

 

Lintujen salametsästyksestä Itä-Aasiassa:

 

 

Laiton lintujen lemmikkikauppa:

 

 

 

Keinovaloista:

 

 

Lintuinfluenssasta:

 

 

Salmonellasta:

 

  

Öljyonnettomuuksista:

 

 
 
bottom of page